Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus laskussa

PÄÄKIRJOITUS Seurakuntien luottamushenkilöt on saatu taas selville. Vaalien äänestysaktiivisuus on perinteisesti huomattavasti pienempi kuin kunnallisissa tai valtiollisissa vaaleissa. Näin oli nytkin. Vaalit ovat aina vaikuttamisen paikka, mutta nyt tuota vaikuttamisen paikkaa käytettiin entistä laiskemmin. Pudotusta kertyi Liperin ja Kiteen seurakuntien alueilla noin yhden prosentin verran.

Pudotus ei sinänsä tunnu suurelta, mutta kun äänestysprosentit ovat Liperissä 9,2 ja Kiteellä 12,7, niin pudotus on selvä. Heinäveden alueen kuuluminen Liperin seurakuntaan ja Rääkkylän kappeliseurakunnan olemassaolo Kiteen seurakunnan yhteydessä näkyivät eri lailla. Heinävedelle ehdokkaita kertyi kohtuullisesti ja mikä tärkeintä: Heinävedellä asuvat seurakuntalaiset käyttivät ahkerasti äänioikeuttaan.

Tämä ahkeruus palkittiin yhden paikan lisäyksellä kirkkovaltuustoon. Heinäveden alueen valtuutettujen määrä on kahdeksan. Valtuustossa on 27 paikkaa, joten heinäveteläisten määrä on vajaat kolmasosa ylimmistä päättäjistä. Viimeinenkin Heinävedeltä tullut ehdokas päätyi varasijalle. Heinäveden alueen edustajien määrä on tulkittava myönteiseksi seikaksi, koska näin Heinäveden kunnan alueella asuvat voivat kokea vaikuttavansa yhteisen seurakunnan asioihin.

Rääkkylässä tilanne on toisenlainen, sillä ehdokaslistoille ei ollut suurta tunkua. Ehdolla oli kahden ryhmän listoilla viisi henkilöä. Heistä neljä meni kirkkovaltuustoon ja yksi pääsi varasijalle. Rääkkyläläiset kävivät äänestämässä ilmeisesti suhteellisin hyvin, vaikka äänestysprosenttia ei saakaan irti koko seurakunnan luvusta. Monen tutun ehdokkaan poisjäänti johti kuitenkin siihen, että rääkkyläläisten valtuutettujen määrä ei noussut suuremmaksi.

Toki Heinäveden ja Rääkkylän eroa voi selittää käytännöllisellä erolla. Heinäveden liitos on tuoreempi ja kivuliaampi osalle alueen asukkaista, jolloin vaikuttaminen koetaan tärkeämmäksi. Rääkkylässä kappeliseurakuntaoloon on jo totuttu ja toiminta pyörii tutuissa urissaan. Kannattaa muistaa, että Rääkkylän viimeisissä omissa seurakuntavaaleissa kahdeksan vuotta sitten äänestysprosentti oli todella reippaasti yli kaksikymmentä prosenttia.

Miten tästä sitten jatketaan? Molemmissa seurakunnissa on edessä monen muun seurakunnan tavoin tiukkeneva talouskehitys ja seurakuntiin kuuluvien kuntalaisten määrän väheneminen. Kirkollisverossa ei ole kovinkaan suuria korotusmahdollisuuksia, ehkä korkeintaan pientä viilausta ylöspäin.

Tämä tarkoittaa silloin vuosittaista käyttömenojen viilausta. Henkilöstömitoituksen on oltava kohdallaan ja rakennusmassaa on myös tarkasteltava kriittisesti. Liperissä ja Heinävedellä edessä on pääkirkkoihin liittyviä korjaustarpeita ulkoasun ja liikkumisen osalta. Rääkkylässä odotetaan entisen seurakuntatalon purkua. Uusilla valtuutetuilla on edessään runsaasti päätettävää!