Demokraattisessa yhteiskunnassa voi vaikuttaa

PÄÄKIRJOITUS Rääkkylän maanantai-iltainen kunnanvaltuusto toi mieleen monenlaisia mielikuvia ja ajatuksia, jotka liittyvät maailmanmenoon ja suomalaiseen demokratian kehtoon. Tuo lähinaapurivaltio ei taida olla mikään kehto oikein millään mittarilla mitattuna, mutta Rääkkylässä tuota asiaa toteutettiin taas käytännössä.

Ennen valtuuston kokousta istunut kunnanhallitus jatkoi metsämaiden myyntiä neljällä kohteella. Joku voi pitää metsämaiden myyntiä puineen ja määräaloineen hölmöläisen hommana, mutta kyse on selvästi rääkkyläläisten enemmistön tahdon toteuttamisesta. Kuntalaiset ja päättäjät haluavat pitää kiinni itsenäisyydestä, joka ilmiselvästi yhdistää kuntalaisia. Kaikki kuntalaiset eivät ole suinkaan samaa mieltä, mutta demokraattisen yhteiskunnan periaatteiden mukaisesti asiassa jatketaan. Luottamushenkilöt ja virkamiehet voivat nukkua yönsä rauhassa, sillä päätöksiä on tehty vahvalla enemmistöllä – ei suinkaan muutaman henkilön tai prosentin erolla.

Valtuustossa puhuttiin myös yhden valtuutetun merkkipäivän muistamisen yhteydessä eri mieltä olemisesta ja yhdessä sopimisesta. Rääkkylän valtuustossa on oltu välillä räväkästikin eri mieltä, mutta asioista on pystytty sopimaan tai sitten enemmistön kanta on voittanut. Silloin tällöin päättävissä elimissä pulpahtaa esille ajatus, että julkinen riitely on pahasta. Demokraattiseen päätöksentekoon kuuluu julkinenkin riitely ja omien perusteluiden esiin tuominen. En usko, että tätä vastaan on kellään mitään. Toki asiat voidaan sopia ilman julkisuuttakin.

Tämä julkisuus on ja eri mieltä oleminen toteutui jälleen kerran valtuustossa, kun ryhmänsä ainoa valtuutettu tenttasi ja peräsi tietoja tekniseltä johtajalta ja kunnanjohtajalta. Valtuutetun menettelyssä ei ole sinänsä mitään väärää. Hän käyttää puheoikeuttaan ja asemaansa, joka hänelle on suotu demokraattisessa päätöksenteossa. Jokainen vuosikausia valtuuston työskentelyä seurannut on pannut merkille, että valtuutetun kysymykset koskettavat lähes aina näitä kahta virkamiestä. Onko kyse sitten tiedonhalusta vai joistakin henkilökohtaisista mielipide-eroista. Kukapa tietää, mutta vuosikausia jatkuva nokittelu ei ole hedelmällistä.

Valtuutetun erikoinen kysymys kunnanjohtajalle kuului, että mitä hän tekisi tilanteessa, jossa virkamies valehtelee. Vastaus kuului, että asiaa pitäisi selvittää ja kuulla eri osapuolia. Vielä olennaisempi jatko oli, että niin virkamiehet kuin vaaleilla valitut luottamushenkilöt tekevät päätöksiä virkavastuulla. Näinhän se menee.

Muistutan vielä, että seurakuntavaalit ovat taas ovella. Rääkkylässä ja Heinävedellä äänestäjät ovat olleet perinteisesti ennakkoon ahkerasti liikkeellä. Tähän on syytäkin, sillä kappeliseurakunnassa ja liitetyllä Heinäveden alueella oman alueen ehdokas menee kirkkovaltuustoon vain äänestämällä. Sehän se on demokratiassa oikeus ja lähes velvollisuus, jos aiot vaikuttaa.