Kääntääkö kolme koulua väestökehityksen?

PÄÄKIRJOITUS Liperin kirkonkylän koululla vietettiin tällä viikolla harjannostajaisia, joissa oli mukana päättäjiä ja ehkä joku rakentajakin tutussa paikassa. Osin säilyvään, mutta remontoitavaan ja uudisrakennuksen sisältävään koulukokonaisuuteen ovat kuuluneet aiemmin yläaste ja lukio. Näin vaikka talon viimeisimmät oppilaat ovat olleet viereisen Penttilä-rakennuksen kanssa niitä kaikkein nuorimpia. Uuteen kouluun ovat muuttumassa vuoden loppupuolella niin sanotusti alakouluikäiset lapset.

Sen verran historiaa on pakko kaivella taas esiin, sillä harjannostajaisissakin puhuttiin lukio-osasta. Liperin lukion osa jää paikoilleen osana kokonaisuutta. Minulle ei ole tullut vuosien aikana vielä vastaan yhtään sellaista henkilöä, joka olisi selkeästi puolustanut lukion lakkauttamista. Ehkä he ovat viisaasti vaiti tai heitä harmittaa. Jotkut sen päätöksen tekivät.

Harmituksen lisäksi lukion lakkauttamisella on saattanut olla oma sijansa siinä, että Liperin kunnan väestökehitys ei ole ollut toivotun laista. Liperi on toki ollut se toinen kasvukunta maakuntakeskuksen ympärillä. Mutta olisiko omalla lukiolla voitu saavuttaa vielä parempi väestökehitys? Lukio on osa kunnan elinvoimaa ja pitovoimaa. Tuo palanen hukattiin aikoinaan.

Kolmen taajaman ja lukuisten kylien kunnassa kouluasiat ovat olleet aina paljon puhuttavia ja kiperiä päätettäviä. Olisiko lukio säilynyt oppilaille ja vanhemmille kiinnostavana vaihtoehtona, jos se olisi siirretty Ylämyllylle. Jonkun mielestä kyllä, mutta varmuutta asiaan ei enää saada. Samaa voidaan pohtia joidenkin kyläkoulujen kohdalla. Kunnassa on joka tapauksessa vielä kaksi kyläkoulua, jotka voivat hyvin säilyä, koska Salokylän ja Mattisenlahden tienoot vetävät muuttajia ja uudisrakentajia jo kaavoitusratkaisujenkin puolesta.

Nuorempien sukupolvien ja Liperiin muuttoa havittelevien puolesta mieluista on se, että kaikissa kolmessa taajamassa on jonkun vuoden kuluttua erinomaiset koulut. Jyrin yksiköt Ylämyllyllä, Kirkonkylän ja Viinijärven koulukokonaisuudet antavat kunnasta hyvän signaalin ulospäin. Liperissä pidetään huolta lapsista ja nuorista. Voisivatko nämä kolme koulua kääntää kunnan tällä hetkellä paikallaan junnaavan väestökehityksen taas ylöspäin?

Uskoisin, että niillä on oma vaikutuksensa. Samassa sarjassa toimenpiteitä on ehdottomasti pidettävä mukana tonttipolitiikka niin Ylämyllyn suunnalla kuin muuallakin. Myös suurille tai pienille yrityksille on tarjottava sopivia teollisuustontteja. Tässä avainasemassa on Välikankaan alue.

Rääkkylässä uusi kunnanjohtaja oli ensimmäistä kertaa mukana valtuuston kokouksessa samana päivänä, kun Liperissä vietettiin harjannostajaisia. Esko Rautiainen on tuonut virkakautensa alussa esille myös kouluasian. Rääkkylän koulukeskus on remontoitava lähivuosina ja kunnantaloon on saatava lisää vipinää uusilla toimijoilla. Näiden asioiden hoitamisella pidetään yllä Rääkkylän elinvoimaa ja uskoa tulevaisuuteen.