Parasta Rääkkylää tarvitaan

PÄÄKIRJOITUS Joku voisi luonnehtia Rääkkylää ja rääkkyläläisiä vastarannan kiiskiksi tai pieneksi kunnaksi, jossa on menetetty ote todellisuudesta. Tällaisen pohtija ei voisi olla enempää väärässä. On totta, että väki vähenee ja vanhenee kekälepitäjässä sekä talouden reunaehdot painavat päälle, mutta käsiä ei ole todellakaan nostettu pystyyn – näin tehdään korkeintaan yhtenäisyyden osoittamiseksi.

Minun piti olla tätä kirjoittaessa tiistaiaamuna mukana Rääkkylässä uuden kunnanjohtajan järjestämässä yrittäjien aamukahvitilaisuudessa, mutta flunssa jätti etätöihin. Vastaavia tilaisuuksia tulee vastaan myöhemminkin, joten ei hätää. Kunnanjohtaja Esko Rautiainen on aloittanut työnsä jo tapaamalla matkailuyrittäjiä ja nyt hän tutustuu muihin yrittäjiin. Rautiainen kertoo tulohaastattelussa tässä lehdessä, että kunnassa täytyy varmistaa nykyisten yrittäjien jatko ja työllistämisen mahdollisuus.

Ajatuksessa on vinha perä, sillä totuuden nimissä Rääkkylään ei ole tulossa noin vaan suuria, useita kymmeniä työntekijöitä työllistäviä yrityksiä. Nykyiset työpaikat on pyrittävä säilyttämään. Jo muutaman työpaikan lisäys toisi myönteistä vireyttä. Mihin nuo työpaikat sitten syntyvät vai pitääkö Rääkkylän olla jatkossa alustakunta, josta työntekijät hoitavat yhä enemmän etätöitä?

Etätöiden osuudesta on puhuttu Rääkkylässä jo pitkään. Korona-aika toi tunnetusti näitä etätyöläisiä lisää myös Rääkkylään. Hyvin varustetut kakkosasunnot kuituyhteydellä antavat mainiot mahdollisuudet työntekoon. Näitä työntekijöitä käyttämään palveluita tarvitaan lisää, mutta monikuntaisuus toisi vasta vastaaville kunnille todellisen tulonlähteen. Osittainen verotusoikeus toisi kuntaan lisää euroja, joilla voitaisiin taata kattavat palvelut.

Taloutensa kanssa kamppaileva ja valtionvarainministeriön tarkkailussa oleva kunta on hankalassa, mutta ei ylitsepääsemättömässä tilanteessa, kun määrärahojen on riitettävä peruspalveluihin ja kehittämiseen. Parasta Rääkkylää -hanke ja Sydänkarjala matkailuhanke sekä julkisuuteen tullut Värttinäkeskus ovat hyviä esimerkkejä kunnan ja Keski-Karjalan hankkeista. Jotkut epäilijät laittavat nämäkin hankkeet listalle, jossa on nähty hankkeita jos toisia. Tosiasia on, että jos mitään ei yritetä, niin ei saadakaan mitään.

Kannattaa seurata vaikka Rääkkylässä ilmestyviä paikallislehtiä ja pistäytyä kunnan nettisivuilla. Niitä seuraamalla pääsee jyvälle mitä kaikkea kunnassa tapahtuu ja mihin tilaisuuteen voi osallistua. Esimerkkinä voi mainita Paksuniemen alueen logistiikkahankkeen aloittamisen, kyse on siis alueen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä varsinkin yleisilmeen ja liikkuvuuden osalta. Paksuniemen sataman yrittäjät avaavat kesäkuun ensimmäinen päivä. Luvassa on vilkas kesä tapahtumien osalta. Vilskettä on syytä odottaa niin maitse kuin vesitse.
Kulttuurin ystävänä ei voi olla mainitsematta merkittäviä kesätapahtumia. Kihaus tulee taas ja uskoisin, että Paksuniemessä nähdään mielenkiintoista ja tasokasta teatteria, kun naapurikunnasta kotoisin oleva Katri Helena astuu lavalle Riäkky-teatterin näyttelijän hahmossa.

Parasta Rääkkylää ei rakennu pelkästään mainosalauseiden varaan, vaan siitä yhdessä tekemisestä ja vahvasta uskosta sekä osaamisesta. Oma kunta, tupa ja lupa tehdä itse on rääkkyläläisten valinta. Sillä on hyvä jatkaa.