Hyvinvointialueen taival alkuun sopuisasti

PÄÄKIRJOITUS Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston ensimmäinen kokous sujui maanantaina Joensuussa odotettuun tapaan. Asioista oli neuvoteltu ja sovittu selkeästi etukäteen. Tämä teki historiallisista päätöksistä odotetunlaisia varsinkin henkilövalintojen kohdalla. Yksi etukäteen eniten puhuttanut oli hallintosääntö, jota viilattiin jonkin verran.

Aluevaltuusto on selkeästi poliittinen vallankäyttäjä, mutta ainakaan ensimmäisessä kokouksessa nuo puolueiden väliset erot eivät näkyneet korostetusti. Yksittäisten valtuutettujen kommenteista saattoi aistia omia painotuksia, mutta tässä vaiheessa kyse on yhteistyöstä. Tämä jo senkin takia, että tällä erää käynnistettiin uusi hallintomalli. Yhteistyö eri ryhmien välillä sai kovasti kiitosta, mutta tuota asiaa helpottaa Siun soten perintö. Pohjois-Karjalassa ei todellakaan tarvinnut lähteä luomaan kaikkea alusta ja puhtaalta pöydältä. Mutta kyllä ne demokraattiseen päätöksentekoon kuuluvat erot saadaan vielä myöhemmin esiin selkeämmin.

Aluevaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajavalinnoissa ei tapahtunut yllätyksiä. Merja Mäkisalo–Ropponen ja Juha Mustonen ovat vieläpä äänestäjien tahdon mukaisia valintoja. Heillä on vankka sote-tausta koulutuksensa ja työelämänsä kautta

Aluehallitukseen valittiin Liperistä Eero Reijonen ja Rääkkylästä Tapio Hämäläinen. Reijosella on pitkä kokemus jo kuntayhtymästä ja Siun sotesta lähtien. Hämäläinen tunnetaan taas työnsä puolesta perusterveydenhoidon asiantuntijuudesta. Hämäläinen muistutti kokouksessakin oma- ja perhelääkärimallista. On selvää, että hän jatkaa tätä työtä aluehallituksessa. Aika näyttää, miten tähän suhtaudutaan – saako Hämäläinen joitakin painotuksia muutettua, vai jääkö hän kritiikkeineen ja ehdotuksineen yksin.

Liperiläisistä aluevaltuutetuista kaikki saivat pestin johonkin lautakuntaan tai valiokuntaan. Jäseniä tai varajäseniä ovat valtuutetuista Maija Silvennoinen, Satu Melkko, Sanna Rissanen ja Tuula Pakarinen. Rääkkylän toinen aluevaltuutettu Kari Kulmala valittiin tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi.

Kokouksen yllätykseksi voidaan mainita toimitusjohtaja Ilkka Pirskasen virasta suoritetun äänestyksen tulosta. Hän ei siirry suoraan hyvinvointialueen johtajaksi ensi vuoden alussa. Joku oli ehkä ajatellut etukäteen, että Pirskasen siirto saa selvän kannatuksen, nyt kävi päinvastoin. On vaikea sanoa, oliko kyse teknisestä kannanotosta eli lain noudattamisesta vai epäluottamuksesta. Sitäkin sanaa käytettiin muutamissa puheenvuoroissa.

Vaikka toimitusjohtaja sai kokouksessa myös kovasti kiitosta, niin pinnan alla kuplii. Siun soten henkilöstö on vaikeassa tilanteessa hoitanut työnsä niin hyvin kuin se on mahdollista. Toimitusjohtaja on toteuttanut saamaansa linjausta tiukasta talouskurista. Kun mukaan lasketaan vielä korona ja henkilöstöpula, niin hoitohenkilöstö ei ole taputtanut käsiään. Tästä asiasta kuultiin kokouksessa kaksi lähes täysin vastakkaista kantaa.

Eurot eivät ole jatkossakaan lisääntymässä dramaattisesti, vaan kyse on toiseen suuntaan menosta. Hyvinvointialueiden saama rahoituskehys johtaa todennäköisesti jollakin aikavälillä palveluiden keskittämiseen, niin ikävältä kuin se tuntuukin. Myös etäpalveluiden käyttö tulee lisääntymään. Peruspalvelut pitää saada pysymään ehdottomasti lähellä käyttäjiä.