Sitoutumattomien painoarvo kasvoi
Tämänkertaisiin seurakuntavaaleihin kohdistui poikkeuksellisen suuri mielenkiinto. Vaikka kovin keskustelu seikkaili valtakunnallisissa kysymyksissä – kirkon nykyisissä ja tulevissa linjauksissa – herätteli polemiikki seurakuntalaiset äänestämään jonkin verran entistä aktiivisemmin. Pariakymmentä prosenttia lähestyvä lukema jää kuitenkin vajaaseen kolmanteen osaan kunnallisvaaleista, joten suuresta ”heräämisestä” ei voida vielä puhua. Hyvään suuntaan ollaan kuitenkin menossa.
Kunnallinen päätöksenteko herättää aina huomattavasti seurakunnallista enemmän intohimoja, joten ero on luonnollinen.
Rääkkylässä hengelliset asiat ovat lähempänä ihmisiä kuin Liperissä, jossä äänenkäyttö nousi runsaalla kahdella prosenttiyksiköllä, mutta jäi selvästi valtakunnallisesta keskiarvosta. Rääkkylässä puolestaan ylitettiin koko maan keskiarvo reippaasti; seurakunta oli äänestysaktiivisuudessa maakunnan ykkönen. Lisäystä edelliskertaan tuli runsas viisi prosenttiyksikköä!
Äänestäjät vaihtoivat aktiivisesti edustajiaan valtuustoihin molemmissa pitäjissä. Jos ei oteta huomioon välillä torkkuketjussa mahdollisesti olleita, jatkaa Rääkkylän kirkkovaltuustossa vain neljä entistä jäsentä. Näin suurella vaihtuvuudella on kahdet kasvot. Se paitsi virkistää, se myös vaatii erityistä paneutumista uusilta jäseniltä. Kokemukseen perustuvista näkemyksistä on joissakin asioissa hyötyä, joissakin haittaa.
Nuorten pääsy äänestämään 16-vuotiaista alkaen toi osaltaan uutta väriä ja vaikuttaa hyvältä avaukselta. Kirkko on nyt ollut valtiovaltaan nähden edelläkävijä. Varsinkin Liperissä valittujen keski-ikä alenee vuoden alusta merkittävästi.
Vaalit osoittivat myös, että päätäntävalta seurakunnan asioissa siirtyy entistä enemmän naisten harteille. Samasta kehityksestä kertoo myös kirkon palveluksessa olevien jakauma. Liperin nyt valituta 23 valtuutetusta peräti 16 on naisia.
Nämä vaalit siirsivät kirkon valtuustoja reippaasti irti puolueista ja päivänpolitiikasta. Näkyvimpänä esimerkkinä on Rääkkylään ankkurinsa laskeneiden sitoutumattomien saama suora enemmistö uuteen valtuustoon. Kun viime vaaleissa Keskustan listalta valittiin 12 valtuutettua, jäi määrä nyt vaatimattomasti viiteen. Muutos on lähes vallankumouksellinen.
Myös Liperissä sitoutumattomien lista menestyi hyvin. Kuusi paikkaa ensiyrittämällä korostaa seurakuntavaalien roolia paljolti henkilövaalina. Niinkään merkittävää ei ole se minkävärisen listan sisälle ehdokas sijoittuu.
Mielenkiintoinen piirre on peruskristillisten jääminen kovin vähille äänille ja yhden paikan varaan. Toki sekin on yhtä enemmän kuin neljä vuotta sitten‚ mutta ei vastaa ollenkaan taustapuoluueen reippaasti kohonneita gallup-käyriä.
Parhaimmat onnittelut valituille!