Elinkeinokehittämiseen käytännön ammattilaisia

Liperi on saamassa elinkeino-ohjelman, joka ulottuu vuoteen 2013. Se on rakennettu paljolti aiemman elinkeinostrategian pohjalle, tähän aikaan päivittäen. Kunnanhallitus on ohjelman jo siunannut, valtuustoon se tulee seuraavassa kokouksessa.

Hyväksymistä on edeltänyt lausuntokierros ja paikaillisilla yrittäjillä on ollut mahdollisuus kannanottoihin oman yhdistyksensä ja asiaa valmistelleen työryhmän kautta.

Elinkeino-ohjelma ei tuo vallankumousta tullessaan eikä sieltä yhdellä lukemisella löydä vahvasti keskustelua herättäviä asioita. Ei löydä heti isoa moitteen sijaa, mutta ei suuria ahaa-elämyksiäkään. Siinä mielessä se ei poikkea muista vastaavantyyppisistä ohjelmapapereista.

Ohjelma on yhteistyöhenkinen, ja lupaa valmiuden punnita uusia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja palvelutotannossa. Se ei ota suoraan kantaa enempää nykyisen käytännön kuin laajemman yksityistämisenkään puolesta – tai sitä vastaan.

Ohjelma ennakoi tiettyjä muutoksia toimintaympäristöön ja kuntatalouden tiukkuutta myös tästä eteenpäin. Uusien yritysten perustamisvauhdin ennakoidaan hiljenevän, samoin tonttimyynnin ja rakentamisen. Yrittäjiä kannustetaan aktiivisuuteen ja pienyrityksiä verkostoitumiseen mm. hankintakilpailuissa pärjätäkseen.

Ohjelma muistuttaa kunnan noin 380 000 euron panostuksista Josekiin ja maatalouselinkeinoihin. Ne sijoitukset paikallisten yrittäjien kannattaa tiedostaa ja hyödyntää. Erityisesti tietotaitoa on tarjolla runsain mitoin.

Jos ohjelmasta etsii uutta, sitä voi löytää suunnitelmasta perustaa elinkeinojaos, joka kokoontuisi esimerkiksi 4-5 kertaa vuodessa. Tämä vastannee osin aikanaan lopetettua elinkeinolautakuntaa. Erona on pohjan laajuus, sillä oletettavasti jaokseen on ajateltu muitakin kuin poliitiikassa kunnostautuneita. Yrittäjien ja talouselämän asiantuntemuksen nostaminen kiinteämmin päätöksenteon kynnykselle on askel oikeaan suuntaan. Käytännön näkijöiden ja tekijöiden kuuleminen ja arvostaminen on voimavara, jota ei ole Liperissä vielä täysipainoisesti käytetty.

Elinkeinopolitiikka on tyypillisesti sellainen osa-alue, jossa asiantuntijapaikat tulisikin täyttää muuten kuin poliittisin perustein. Valtuutetuille jää kuitenkin viime kädessä mahdollisuus punnita valmistellut näkemykset siinä vaiheessa, kun esissä on rahasta päättäminen.

Uusi rohkeampi avaus – ilman elinkeinojaoksien perustamista – voisi olla Lipertek Oy:n hallituksen kokoaminen ilman politiikan ammattilaisia. Vain pieni osa yritysten johtajista osallistuu politiikkaan. Heillä voisi olla runsaasti uutta annettavaa; terveitä ja ennakkoluulottomia näkemyksiä paikkakunnan elinkeinoelämän kehittämiseksi.

Tällaista ajattelua ei elinkeino-ohjelmaan kuitenkaan sisälly.

Vastaa