Hirvikärpäset riesana

Sateisista päivistä on se ilo, että sienet ovat heränneet henkiin ja herkkutattiautoilla on mukavan lisätienestin hankkijoita jonoksi asti. Puolukat ovat poimittavissa, vaikka sato vaikuttaakin näillä korkeuksilla vaatimattomalta. Marjaa tuodaan tänne pohjoisen metsistä. Monen mustikkasato kääntyi paikkakunnan pelloilla alaa valtaavan pensasmustikan puolelle.

Metsään tekee monen muunkin kuin hankemielessä sieniä keräävän mieli. Sieltä saa ainakin raitista ilmaa eikä kuntoilu vaihtelevassa maastossa tee kenellekään pahaa.

On vain yksi mutta: hirvikärpäset. Niitä on nyt tavallista enemmän, paikoin inhimillisesti katsoen aivan liian paljon.

Kesän ilmiöihin ovat pitkän hellejakson aikaan ja jäljiltä kuulunut lisääntynyt ampiaiskanta ja nyt myös hirvikärpäset totuttua runsaslukuisempina. Ne saavat ilmeisen monen jättämään terveellisen ja virkistävän luontoretken väliin.

Hirvikärpästä tapaa vaihtelevasti eri alueilla, paikoittain tosi runsaasti. Nimensä mukaisesti tämä kiusankappale viihtyy erityisen hyvin seuduilla, missä hirvikanta on runsas.

Kärpänen on levinnyt Suomeen kaakosta 1960-luvulla. Itä-Suomen tämä täikärpästen heimoon kuuluva tuttavuus saavutti isommassa määrin kymmenkunta vuotta sitten, ja nyt siitä on tullut maanvaiva myös Pohjois-Karjalassa. Elokuu tuo hirvikärpäsen tullessaan ja elinkaari ulottuu usein lokakuulle saakka.

Lämpöaistinsa avittamana hirvikärpänen suunnistaa kohti ihmistä: vaatteille, iholle, hiuksille tai mitä mielikuvituksellisimpiin paikkoihin. Se pureutuu tehokkaasti ihoon ja etsiytyy vaatteiden sisälle piiloon, kotiinviemiseksi. Hirvikärpäsen irrottaminen esimerkiksi hiuksista on työläs tehtävä, joka onnistuu parhaiten tiheällä ”täikammalla”.

Purema voi aiheuttaa tulehduksia tai ihottumaa, varsinkin allergisille henkilöille. Näitä ehkä suurempi ja ennen kaikkea kiusallisempi on ilkeä tunne, joka aivan varmasti suorastaan estää ihmisiä metsään lähtemisestä. Hirvimiehet lienevät jo vuodesta toiseen jahdissa ollessaan parkkiintuneet tähän kiusalliseen tuttavuuteen.

Kärpästä vastaan ei ole tepsivää karkotusmyrkkyä eikä keinoa koko kannan hävittämiseksi. Paras suojautumistapa on tiivis vaatetus. Yleinen käsitys on, että vaalea vaatetus vähentää hirvikärpästen hyökkäyksiä. Napakkaa tekoa olevan pienen hyönteisen lopettaminen on paljon työläämpää kuin esimerkiksi tavan kärpästen tappaminen. Työkaluksi suositellaan lähinnä vasaraa…

Sopivan vaatetuksen lisäksi olisi tarpeen kaikkien lämpöä huokuvien ihon kohtien peittäminen.

Hirvikärpäsistä on tullut kaikesta päätellen pysyvä, jopa paheneva vitsaus, jonka kanssa pitää vain opetella tulemaan toimeen. Kyse on oletettua merkittävämmästä muutoksesta luonnossa, mikä vasta nyt on saamassa tutkijat vakavammin liikkeelle.

Olisi kovin harmillista, jos hirvikärpästen lisääntyminen vaikuttaisi pysyvästi ihmisten luonnossa liikkumistottumuksiin. Tavallaan yksikin ötökkä ihossa tai vaatteissa syksyistä ulkoilua kohti on liikaa. Parvista tuppaa tulemaan vähintään henkistä allergiaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *