Kolmen vuoden koulutusaika

Liperin valtuustossa vilkkaimman keskustelun aiheuttanut kansalaisopistoasia sai enemmistön tuen äänestyksessä, mutta menettelytapa aiheutti paheksuntaa muidenkin kuin vaihtoehtoa kaivanneiden taholta.
Joensuu on ollut asiassa nimensä mukaisesti isäntäkunta. Ehdot saneltiin, ja selitykseksi valtuutetuille jäi lähinnä toteamus, että olisihan täsä voinut vielä kalliimminkin käydä.
Liperiläisten ja muiden itsenäisten ympäristökuntien on syytä panna merkille tapa, jolla päätöksiä jo nykyisellään tehdään. Kyse ei ole kunta ja ääni -periaatteesta, ei sinne päinkään. Kuntien omat talousarviot ja -leikkaukset jäävät toissijaisiksi.

Kun Liperin luopui aikanaan omasta kansalaisopistostaan, laskettiin tulevaisuutta monipuolistuvien palvelujen ja opetuksen tason nousun varaan. Siltä osin odotukset ovat varmaan toteutuneetkin.
Siinä sivussa ovat myös siirtymään liittyvät pelot realisoituneet. Kurssit ovat opiskelijoilleen selvästi kalliimpia ja paikallinen tarjonta on vähentynyt tuntuvasti.

Oman kansalaisopiston synnyttäminen lähes tyhjästä uudelleen olisi lyhyellä aikavälillä kuitenkin vaikeasti toteutettava vaihtoehto. Aikanaan organisaatio ajettiin alas ja opettajat irtisanottiin. Samalla katosi kunnasta useita työpaikkoja.
Voisi hyvinkin olla, että siitä ajasta moninkertaistuneilla kurssimaksuilla ja riittävällä tarjonnalla kustannukset olisivat kurissa ja hallinnollinen päätäntä omissa käsissä. Tosin käyttäjät olisivat takuulla nostaneet kunnan sisällä vielä isomman haloon kurssimaksujen moninkertaistumisesta.

Liperin tuntikiintiön nostaminen 4 200:aan antaa aiheen kysymyksen, tuleeko koko tarjonta käytettyä. Ehkä osin kädenväännön ja viivähtäneen päätöksenteon seurauksena paikallinen kurssitarjonta on liian vaatimatonta.
Hyvin monessa tapauksessa kouluttautuminen edellyttää matkustamista kaupunkiin. Sitä, että matkaamisesta aiheutuneet liksäkulut jäävät aina käyttäjän omaan piikkiin, ei ole perinteisesti otettu laskelmissa huomioon. Kokonaiskulu syntyy aina useasta eri tekijästä.
Kun ”vanhaan hyvään aikaan” purnattiin siitä, että kylillä on liian vähän tarjontaa, nyt kärsitään taajamissa vastaavasta ongelmasta. Kansalaisopiston tulisi lisätä ja laajentaa tarjontaa – ja liperiläisten osallistua aktiivisesti, ettei ostoksesta jäisi osa käyttämättä.

Joensuu on sitonut Liperin kädet kolmeksi vuodeksi, sen ajan ainakin maksetaan kaupungin määrittämää kuntahintaa. Kolme vuotta on riittävän pitkä aika suunnitella ja laskea myös vaihtoehtoisia malleja ja tutkia tarkemmin mm. yhteistyömahdollisuuksia ainakin Outokummn, Polvijärven, Kontiolahden ja Rääkkylän kanssa.

Mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon tulee kaikissa tilanteissa säilyttää. Kansalaisopiston tärkeän merkityksen kaikki tunnustavat, vain menettelytavat hiertävät.

P.S.
Pientä suurpiirteisyyttä valtuuston hankalimpaan asiaan sisältyi. Vaikka kyse oli ennen kaikkea euroista, ei päätöksen vaikutusta rahassa ilmaistu valtuustonkaan listalla.
Tuntihinta piti ensin etsiä esityslistan liitteestä. Sitä kautta saatiin kansalaisopistopalvelujen uudeksi laskutushinnaksi 29 euroa kertaa 4 200 tuntia eli 121 800 euroa. Päälle tulevat tila-, kalusto- sekä niiden rikkomiskulut. Lisähintaa Liperin esittämään 3 000 tunnin kiintiöön tuli noin 35 000 euroa.
Ja tietenkin opiskelija maksaa päälle omat kurssimaksunsa, jotka eivät ole nykyisellään enää pelkästään nimellisiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *