Eläviä varoitusmerkkejä
Kaverit odottavat polkupyörineen seuraavassa tienhaarassa vasemmalla laidalla. Yhteiseen reissuun on kiire ja into.
Kaksi porukasta vielä puuttuvaa poikaa polkee täysillä kohti tapaamispaikkaa, kaverit ovat jo näkösällä. Asfalttitiellä tulee auto vastaan, sen kaverukset malttavat odottaa.
Kenties tuon auton ääni syö sisäänsä pyöräilijöiden ajosuunnasta lähestyvän toisen auton äänen.
Ainakaan pojille ei tule mieleenkään vilkaista taakseen, kun he lähtevät ylittämään maantietä, silmät on suunnattu jo odottaviin kavereihin.
Kavereiden silmät laajenevat kauhusta ja kädet jähmettyvät pyörän kahvoihin, kun he huomaavat tulijoiden kääntyvän suoraan takaa tulossa olevan auton eteen. Vasta heidän ilmeensä saa lähestyjätkin vilkaisemaan taakseen – kun he ovat jo keskellä tietä ja auton edessä.
Sillä kertaa selvittiin kaikkien osapuolien perusteellisella säikähdyksellä, koska ratin takana oli poikien innokkuudesta päätelty heidän havainnointinsa olevan rajallista. Auto pysähtyi juuri ennen rysähdystä.
Liikenneonnettomuudet aiheuttavat vuosittain eniten lasten tapaturmaisia kuolemia. Suomessa on liikenteessä kuollut noin 30 ja loukkaantunut vajaa tuhat alle 15 -vuotiasta lasta vuosittain. Useimmiten vakavat onnettomuudet sattuvat lapsille katua tai tietä ylitettäessä. Yleensä onnettomuudet sattuvat lähiympäristössä.
Suuri osa lasten onnettomuuksista jää tilastojen ulkopuolelle. Monet sairaalahoitoa tai terveyskeskuskäyntejä vaativat tapaukset eivät näy tilastoissa, sillä vain polii-sin tietoon tulleet lasten liikenneonnettomuudet raportoidaan virallisissa tilastoissa.
Tällä viikolla kaikenkokoisille teille on tullut taas satoja nuoria kulkijoita, joiden huomio ei välttämättä joka hetki pysy liikenteen vaaroissa. Kavereiden lisäksi tien vastakkaisella puolella saattaa näkyä jotain vastustamattoman mielenkiintoista, kenties joku otus tai pudonnut tavara…
Kun sen huomaa, joskus ihan vaan vahingossa unohtuvat kaikki hyvät opastukset ja neuvot siitä, kuinka tietä tai katua ylittäessä on ensin varmistettava, ettei ajoneuvoja ole lähestymässä.
Lasten valmiudet kohdata liikenteen aiheuttamat haasteet kehittyvät iän ja kokemuksen kautta. Erilaisten liikennetilanteiden arviointi voi olla vaikeaa, lähestyvän auton nopeutta ja etäisyyttä on aikuisenkin usein hankala hahmottaa.
Lasten käyttäytyminen liikenteessä on impulsiivista. Huomio saattaa kiinnittyä nopeasti aivan muualle kuin ympäröivään liikenteeseen. Heillä ei ole myöskään selvää käsitystä liikenteen vaaroista ja muista tielläliikkujista.
Ja ennen kaikkea heillä on paljon aikuisia vilkkaampi, eloisampi mielikuvitus, joka saa jalat nopsasti liikkeelle. Ja mielen tyhjenemään tehokkaasti kaikista vanhempien, hoitajien ja opettajien tärkeistä ohjeista ja varoituksista.
Ajoneuvoa kuljettaa yleensä aina varttuneempi, aikuisempi ja vastuullisempi ihminen kuin kymmenen kahta puolen olevat koululaiset tai vielä pienemmät päivähoitolapset.
Siellä ratin tai ohjaustangon takana on muistettava olla kaksin verroin valppaampi, kun tien tai kadun varsilla liikkuu eläviä varoitusmerkkejä.
Jarrun painaminen ja nopeuden pudottaminen varmuuden vuoksi tulevaa ennakoiden ei paljon matkantekoa hidasta eikä perillepääsyä myöhäistä.
Mutta se säästää parhaassa tapauksessa arvokkaan ihmishengen tai ihmislapsen loukkaantumiselta, itkulta ja kivulta – ja ajajan pitkältä mielipahalta.
Jarrutellaan.