Mittayksikkönä yksi lamelli
Liperin kunnassa on kehittämisen ja kehityksen painopiste siirtynyt selkeästi Ylämyllylle. Jo vuosia on alueen väkiluvun kasvu ollut oikein reippaasti plussalla. Uudet asukkaat ovat ohjautuneet – osin ohjattukin – rakentamaan Ylämyllyn kuiville kankaille.
Merkittävän sysäyksen tälle kehitykselle antoi aikanaan kunnan metsien vaihto varuskunta-alueeseen. Vaikka Paloaukean maiden asuttaminen lähti nihkeästi liikkeelle, alue on vauhtiin päästyään täyttynyt miltei omalla painollaan. Viimeistään nyt voidaan sanoa maavaihdon olleen avain koko Liperin asukasluvun kasvuun. Ilman tuota siirtoa ilmeisesti lasketeltaisiin monen muun Pohjois-Karjalan kunnan kanssa jatkuvaa alamäkeä.
Talojen nousu samaan tapaan kuin Kontiolahden Lehmolassa parhaaseen aikaan, ei ole merkinnyt Liperille pelkästään verotulokertymän kasvua. Vaikka tonttien hinnat on nostettu kohtuulliselle tasolle, kunnallistekniikan ja teiden rakentaminen uuteen paikkaan maksaa.. Varsinainen laskunmaksuaika tulee kuitenkin siinä vaiheessa, kun voimakkaasti kasvaneen alueen palvelut pitää päivittää tämän päivän vaatimuksia vastaaviksi. Ylämyllyllekin koulut, päiväkodit ja palvelut tulevat jälkijunassa, osa vasta pakon edessä.
Entisen varuskunta-alueen rakentamisessa onkin nyt edessä tuo laskunmaksuaika. Päiväkoteja on jo rakennettu, mutta paikkoja ei ole vieläkään riittävästi. Nyt kunta on ison kouluinvestoinnin edessä. Valtuusto teki tällä viikolla päätöksen, että kaikki tyhjillään seisoneet kolme lamellirakennusta otetaan käyttöön. Se merkitsee lähes 10 miljoonan euron kustannuksia seuraaville 2-3 vuodelle. Opetustiloja rakennetaan vähän yli lähivuosien tarpeen ja entisestä varuskunnan ruokalasta saneerataan parilla miljoonalla ruokapalvelukeskus. Kaikki tapahtuu velkarahalla.
Kunnan on tarjottava lapsille koulutilat ja osattava varautua myös tulevaan. Siihen, onko valtuuston lopulta yksimielisesti siunaama kolmen rakennuksen saneerausratkaisu oikea vai ylimitoitettu, saadaan vastauksia vasta joskus kymmenen vuoden kuluttua. Vedenpitäviä ennustuksia kun ei ole olemassa.
Koulutoimessa eletään kaiken kaikkiaan melkoisen mylläyksen aikaa. Aivan tuoreessa muistissa on lukion lakkautus, vireillä pienten koulun oppilaiden siirtäminen lukiolta vapautuviin tiloihin ja jatkuvassa keskustelussa kyläkoulujen kohtalo. Epävarmuutta päätöksentekoon tuo osaltaa monen valtuutetun huoli jäljellä olevien kyläkoulujen tulevaisuudesta. Isomman kaavan mukaan rakentaminen enteilee sitä, että ainakin osaa kyläkoulujen oppilaista odottaa muutaman vuoden aikataululla siirto taajamiin.
Kehitys ei ole ollut tasapainoista siinä mielessä, että samalla kun Ylämyllyn koulut pursuvat oppilaita, on Viinijärvi oppilaspulassa ja kirkonkylä kulkemassa kohti sitä. Molemmissa olisi tilaa suuremmille oppilasmäärille. Jos rakentaminen kunnassa olisi jakautunut tasaisemmin, olisi pakollisten investointienkin määrä jäänyt pienemmäksi.
Viime kädessä rakentaja itse ratkaisee sen, mihin talonsa sijoittaa ja montako lasta mukanaan tuo, mutta asutuksen ohjauksessakaan ei ole käytetty tehostinta. Sekä kirkonkylällä että Viinijärvellä on runsaasti rakentamatonta tonttimaata. Esimerkiksi kirkonkylän kupeesta ajat sitten hankittu iso alue on osoittautunut virheinvestoinniksi. Kuitenkaan 20 minuutin ajomatka kaupunkiin ei ole este, korkeintaan 10 minuutin hidaste suuntaansa. Samanaikaisesti monen koululaisen päivittäinen matka opinahjoon jatkuu kyyditysten takia moninkertaisesti. Kirkonkylällä tonttimaaksi ostettu alue sijaitsee aivan pienten koulun vieressä.
Lähes 10 miljoonan investointi Paloaukean koulun ja ruokalan rakentamiseen merkitsee sitä, ettei rahaa muihin isompiin hankkeisiin yksinkertaisesti ole. Ongelmalliseen kunnan virastoon ei riitä saneerausrahaa ja pääterveysaseman rakentamisella saa pyyhkiä mitä haluaa. Haja-asutusalueilla asuvia voi lohduttaa sillä, että vesi- ja viemärihankkeet saattavat edetä yhteriskunnan tuella ja vesiosuuskuntien aktiivisuudella jatkossakin. Kirkonkylällä voivat alkaa tietyöt lähivuosina – jos hyvin sattuu.
Lääkärien saamisessa ja pysymisessä on ollut selkeitä ongelmia jo nyt. Ajanmukaisilla vastaanott- ja hoitotiloilla olisi todennäköisesti merkitystä jatkoa ajatellen. Kun yhteistyö Outokummun kanssa etenee, ja jos Polvijärvi lämpenee enemmän tähän suuntaan, olisi uuden pääterveysaseman rakentaminen ”kylän keskelle” Käsämään, ollut tutkimisen arvoinen vaihtoehto. Liperissä se merkitsisi samaa matkaa kaikista isoista taajamista ja toi erikoispalveluja myös naapurikuntien ulottuville. Joensuussa jonottaminen päivystykseen on jokseenkin kivuliasta – jo nykyisellään. Ei kaikkia terveyspalveluja voida misään vaiheessa padota yhteen paikkaan, keskussairaalaan.
Kunnantalon osalta viime vuosien passiivisuus on osoitus paitsi rahan vähyydestä, myös epävarmuudesta markkinoilla. Kukapa tietää, mihin saakka isoa taloa näiden palvelujen osalta tarvitaan. Jos Liperi säilyttää itsenäisen linjansa, tulee nykyisten tilojen saneeraus tai hajauttamisratkaisu kuitenkin jossain vaiheessa väkisin vastaan.
Valtuusto, joka teki maanantaina Paloaukean rakentamispäätökset, oli harvinaisen keskusteleva. Sisällöstä jäi tunne, ettei tosiasioita ja vertailutietoa ollut vieläkään riittävästi. Mitä isompi asia, sitä perusteellisempaa ja kansantajuisempaa tietoa tarvitaan päätöksen pohjaksi.
Koulurakentaminen, joka Paloaukealla on pakon sanelema, siirtää Liperin kunnan painopistettä entistä enemmän Ylämyllylle. Se luo uusia haasteita myös yrityksille yksityisten palvelujen kehittämiseen.