Rakentamaan, mutta harkiten
Liperin valtuusto hyväksyi maanantaina Ylämyllyn koulun laajennussuunnitelmat. Rahoituspäätökset vielä puuttuvat, samoin ratkaisu siitä, tehdäänkö investointi yhdessä, puolessa toista vai kahdessa vaiheessa. Kokonaiskustannukset on arvioitu 6,3 miljoonaksi euroksi. Kun kyse on vielä vanhoihin kuoriin rakentamisesta, on riski lopullisten kustannusten kasvusta kohtalainen. Kyse on Liperin kokoiselle kunnalle erittäin suuresta hankkeesta. Vanhassa rahassa mitaten arvio päätyy 37,5 miljoonaan markkaan.
Ylämyllyn suunnan kasvu on kääntänyt Liperin kehityksen myönteiseen suuntaan. Puolustusvoimilta metsäalueisiin vaihdettu maapohja on osoittautunut kysytyksi ja aikanaan tehty ratkaisu oikeaksi. On itsestään selvää, että alueella on pystyttävä vastaamaan myös kasvun tuomiin tarpeisiin. Kouluolojen järjestäminen on niistä tärkeimpiä.
Kasvua ei voida kuitenkaan pitää automaattisena tai pomminvarmana vaikka entisellä varuskunta-alueella ollaankin. Joitakin muutoksia saattaa aiheuttaa esimerkiksi merkittävä kuntakuvan heikkeneminen. Isommat muutokset tulevat sitten valtakunnallisesta ja kansainvälisestäkin kehityksestä. Tuore esimerkki näistä äkillisistä muutoksista on Perloksen ison yksikön sulkeminen ja yli tuhannen työpaikan katoaminen. Sen vaikutukset näkyvät Liperinkin kehityksessä vuosien ajan.
Jälkijättöinen eteneminen palveluissa on aina huono asia, mutta olosuhteiden pakosta usein käytäntö. Oikea-aikaiseen etenemiseen tulisi toki pyrkiä. Sen sijaan isoihin ennakkoinvestointeihin liittyy aina isoja riskejä. Ylämyllyn hankkeesta jää kuva, että sillä halutaan panna koko Liperin kouluolot uuteen uskoon, investointien kokoluokasta välittämättä.
Tuoreet lukioratkaisut ovat jättäneet kuntalaisten mieliin epäiyksen siitä, että muissakin merkittävissä asioissa edetään olemattomilla keskusteluilla ja pelisääntöjen rajoja testaten.
Toinen epäilyksen aiheuttaja on käytännön kokemus, jonka perusteella päättäjien on helpompi tehdä ratkaisuja niistä asioista, joissa pilkkua on investoinnin loppusummassa siirretty riittävän monta kertaa oikealle. Päätökset tuhansista ja kymmenistä tuhansista euroista aiheuttavat syvällisen pohdinnan, riitojakin. Isoissa ratkaisuissa luotetaan sokeasti valmisteluun, eikä välttämättä nähdä kokonaisuutta Tältä osin tulisi taloutta tuntevien ääntä kuunnella entistä herkemmällä korvalla.
Liperin kunta avasi nyt valtuustoseminaarinsa myös tiedotusvälineille. Se oli kieltämättä siirto avoimeen suuntaan. Esitetty perustelu: ”Kun Outokummussakin näin tehdäään”, sen sijaan tuntui kovin kepeältä. Mutta jos Outokumpu-yhteistyö poikii tällaisia avauksia Liperissä, eihän se mitään haittaa.
Tuosta seminaarista nousi esiin mm. se, että lopulta Liperi on selvästi velkaisempi kunta kuin Outokumpu. Tuon epäsuhdan määrää kasvattaisi vielä se, jos vuokrataloyhtiön (kunnan takaamat) velat otetaan huomioon.
Liperiläisillä on nyt velkaa 1.511 euroa/asukas, kun vastaava luku Outokummussa on noin 900 euroa. Jyrin kouluhankkeen toteuttaminen kerralla täydessä laajuudessaan kasvattaisi liperiläisten lainamäärän lähes 2.000 euroon/asukas. Valtakunnallinen lainakeskiarvo kunnissa on hieman yli 1.000 euroa/asukas.
Varoittavana esimerkkinä löytyy läheltä Rääkkylä, jonka velkojen maksuun ei naapurikunnilla näytä olevan edes lievää kiinnostusta.
Tietoa kirjoittajasta
