Suunta hyvä, venymistä riittää

Alkuviikon päivinä on julkistettu useimpien pohjoiskarjalaisten kuntien tilinpäätöstietoja viime vuodelta. Mukaan on mahtunut niin iloisia kuin muunkinlaisia uutisia.
Iloisten sarjaan ovat sijoittuneet molemmat levikkialueemme kunnat, Liperi ja Rääkkylä.

Kummassakin kunnassa tilikauden lopputulos oli huomattavasti ennakkoon laadittua talousarviota parempi: verotulot olivat lisääntyneet yli odotusten, samoin valtionosuudet ja samanaikaisesti menot on saatu pidetyksi kurissa.
Liperissä verotulojen kasvussa päästiin kirkkaasti jopa valtakunnallisen keskiarvon paremmalle puolelle – senkin jälkeen kun loppusummasta on putsattu veroprosentin korotuksen tuomat noin 750.000 euroa. Silti Liperin kassaan kilahti verotuloja seitsemisen prosenttia edellisvuotta enemmän. Kun koko maassa kasvuksi on arvioitu runsaat neljä prosenttia, meillä saatiin päälle vielä kolme.

Kasvu kertoo paitsi kunnan väkiluvun ja samalla veronmaksajien määrän lisääntymisestä myös talouden yleisestä kehityksestä. Esimerkiksi yhteisöveroa kertyi Liperiin 33 prosenttia edellisvuotta enemmän. Paikallisilla yrityksillä on mennyt hyvin ja maatalouden puolella on ilmeisesti käyty vilkkaasti puukauppaa veromuutoksen kynnyksellä.
Yhtenä tekijänä vaikuttanee elinkeinorakenteen muutos; väestöstä entistä suurempi osa saa palkkansa vieraan palveluksessa.

Molemmissa kunnissa mieltä on nostattanut satoja tuhansia euroja ennakoitua parempi tulos, mutta silti henkseleitä ei kannata jäädä paukuttelemaan vielä pitkään aikaan.
Nyt saadut hyvät lukemat ovat monen myönteisen asian loppusumma, eivät vuosittainen automaatio. Liperisssä ei veronkorotusta ole tulossa lähivuosina, ei myöskään harkinnanvaraista valtionapua.
Kunnalla on velkaa asukasta kohti maakunnan kärkisummia, eikä sen määrä pääse lähivuosina vähenemään, kun isoja investointeja tarvitaan.

Kaikkien säästö- ja talouden kohennustalkoiden taustalla peikkona häilyvät ”ulkopuolelta” kunnan maksettavaksi tulevat kuntayhtymien menot.
Viime vuonna sosiaali- ja terveyspuolen talousarviossa kuntayhtymien menot ylittivät arvion 1,3 miljoonalla eurolla. Siitä yksin sairaanhoitopiirin osuutta oli noin miljoona.
Talousarviosta puuttumaan jääneitä euroja paikataan tämän vuoden budjetista. Kun hallintokuntien tämän vuoden urakkana on ollut puolentoista miljoonan euron säästöjen hakeminen, tasapainon tielle pääseminen edellyttäisi summan liki tuplaamista kuntayhtymäkuluista selviämiseksi.

Sairaanhoitopiiri laskuttaa kuntaa toteutettujen toimenpiteiden perusteella. Hoitoa tarvitsevia ei voi jättää sitä vaille – eikä asukkaiksi hyväksyttäviltä voida edellyttää terveystodistusta!
Löytyisikö sairaanhoitopiirin puolelta mitään tekijöitä kustannuksia alentamaan?
Toivoa sopii, että viime vuoden miljoonaylityksiin on osansa hoitotakuun voimaantulolla ja leikkausjonojen purkamisella. Kun sumat on purettu, laskun loppusummakin toivon mukaan pienenee.

Jotta Liperi pystyisi pysyvästi tervehdyttämään taloutensa ja Rääkkylä pysymään tavoitteissaan, vaaditaan toimissa säästäväisyyttä ja työntekijöiltä tehokkuutta ja jaksamista.
Kaikki säästöt eivät ole eivätkä tule olemaan kivuttomia. Jos kunnan eri työpisteissä on voimissaan hyvä yhteishenki, jokainen jaksaa muutoksia ja paineita paremmin.
Lähtökohdaksi kunnassa on kerrottu, että omat palvelut halutaan säilyttää Joensuun seudulla vertailukelpoisina – sen toivon mukaan näkevät ja kokevat myös asukkaat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *