Uusia suuntia yhteistyöhön
Kuntataloudessa tapahtuneet muutokset ovat herättäneet uutta ajattelua ja synnyttäneet uusia vaihtoehtoja. Liperin osalta ovat katseet tähän saakka suuntautuneet lähinnä Joensuuhun. Maakunnan pääkaupunki itse on ilmeisesti omasta näkökulmastaan tunnistanut vain Suur-Joensuun vaihtoehdon.
Seudullinen yhteistyö on ollut kieltämättä ja varmaan perustellustikin Joensuu-vetoista, ja tälle yhteistyölle on edelleen tilaus olemassa. Vaikka nopeat ja osin ylhäältä ohjatut kuntaliitoskaavailut ovat kärsineet yllättävän yksimielisen vastarinnan, se ei voi estää erilaisten seudullisten vaihtoehtojen etsimistä. Palvelujen hoitaminen keskitetysti isoissa yksiköissä ei sinänsä edellytä kuntaliitoksia. Järkevät säästöt voidaan hakea muullakin tavoin – jos tahtoa vain on.
Onko sitten seudullisessa kehittämisessä ilmennyt odottamattomia ongelmia, vai onko rakenneuudistusta synnyteltäessä jäänyt perusteettomia odotuksia asioiden ratkeamiseen omalla painollaan? Liperissä on joka tapauksessa syntynyt tarve katsella kaikkialle ympärille ja miettiä muitakin vaihtoehtoja.
Varsin tuore ratkaisu on yhteistyö Outokummun kanssa. Yhteisen sosiaali- ja terveysjohtajan valinta tuskin jää ainoaksi merkiksi tämän akselin vahvistamisessa. Tähän nippuun on neuvoteltu mahdollisuuksista laajentaa piiriä Polvijärvelle ja Outokumpuun. Vielä ei ole esitelty tulevien vuosien toimintastrategiaa ja suunnitelmia yhteistyön laajentamisesta, mutta sellaisen paperin olettaisi olevan olemassa. Eivät nämä linjanvedot voi pelkkää sattumaa olla.
Mielenkiintoinen ja vielä tuoreempi on savonrantalaisten aloitteellisuus tieyhteyksien parantamiseksi. Aina silloin tällöin törmää Savon suunnalta Liperissä asioiviin, mutta esimerkit ovat olleet enemmän sattumanvaraisia. Käytännössä savonrantalaisten ja erikoisesti rönkönvaaralaisten asioinnista suurempi osa suuntautuu Pohjois-Karjalaan kuin omaan maakuntaan. Ensimmäisinä puskureina ovat Liperi ja Joensuu.
Savonranalaisten palvelutarve ei rajoitu pelkkään kauppa-asiointiin. Entistä ahkerammin haluttaisiin mm. terveyspalveluja, joita Liperi ei ole tähän saakka ollut erityisen hanakka myymään. Jatkosuunnittelulle tarve antaa kuitenkin tervettä pohjaa.
Yhtenä keskeisenä ongelmana on mutkainen ja mäkinen tieyhteys Rönkönvaaran ja Vihtarin välillä. Tämän yhteyden kehittämiselle olisi nyt tähänastista kasvava kysyntä. Kyse on myös matkailullisesti kiinnostavasta välistä, jolle kesäasutus tuo runsaasti lisäkäyttöä. Sitä käytetään nykyisellään myös reittinä Liperin ja Kerimäen/Savonlinnan välisessä liikenteessä.
Jos yhteistyön eväitä katsellaan Liperistä käsin Kiteen suuntaan, tulee Rääkkylän saarien puoli nopeasti vastaan. Sieltäkin käsin moni kulkee Liperin kautta Joensuuhun, ja moni pysähtyy käyttämään myös Liperin palveluja.
Avainasemassa on järkevien ja taloudellisesti perusteltujen toimintamallien hakeminen. Joensuun on ilman muuta lähin ja tärkein yhteistyökumppani, mutta vaihtoehdoitta ei pidä jäädä. Silti isoon kimppaan lähteminen, kenen kanssa tahansa, edellyttää laajaa ja avointa keskustelua.
Tietoa kirjoittajasta
