Uskomusten ukkonen

Ukonilmalla kännykkää voi räplätä huoletta, kunhan sitä ei ole liitetty verkkovirtaan.

Kun ukkonen jyrähtelee ja salamat välähtelevät, on paras pujottaa kumisaappaat jalkaansa ja kipaista kellariin. Vai onko sittenkään?

Sanovat, ettei ukonilmalla passaa pyöräillä tai uida. Oman turvallisuuden nimissä on parempi vetäytyä vaikka autoon tai kellarin katveeseen, mieluusti kumikengät jalassa. Mutta onko tämänkaltaisissa, kansansuussa kulkevissa uskomuksissa vinha perä vai puhutaanko ukkosesta pelkkää palturia?

Ukkosasiantuntija Antti Mäkelä Ilmatieteenlaitokselta toteaa, että salama iskee tavallisesti kohteisiin, jotka erottuvat ympäristöstään sähkönjohtavuuden tai korkeuden perusteella – olipa kyseessä sitten linkkimasto, sata vuotta vanha puu tai uimari.

– Kun salama etenee pilvestä kohta maata, ei sillä ole mitään käsitystä siitä, mihin se päätyy. Iskukohde valikoituu viimeisen sadan metrin aikana, Mäkelä summaa.

Uimaan ei ukkosella passaa mennä siksi, että pulikoija saattaa hyvinkin edustaa vesistön korkeinta kohtaa. Vettä pitkin salama ei mitä todennäköisimmin vesipetoon etene; vesi kun ei johda erityisen hyvin sähköä.

– Vedestä kannattaa ukkosella pysytellä pois myös siksi, että rantapuiden juuret saattavat olla pitkällä järven pohjassa. Jos salama iskee rantapuuhun, tuntuvat vaikutukset myös vedessä, Mäkelä huomauttaa.

Autoon, ei kellariin

Kellariin – perinteiseen maakellariin tai moderniin viinikellariin – Mäkelä ei patista ukkosella säntäämään.

– Omakotitalossa on kyllä turvassa, jos istuu nojatuolissa keskellä olohuonetta, tutkija vakuuttaa.

Sormet on syytä pitää erossa sähkölaitteista ja ylipäätään kaikista vimpaimista, joilla on kytkös rakennuksen ulkopuolelle.

– Suihkuun ei kannata ukkosella mennä, Mäkelä sanoo vesijohtoihin viitaten.

Myös auto on turvallinen paikka. Peltilehmän umpinainen kori kun muodostaa faradayn häkin, jonka sisään sähkömagneettinen säteily ei saa raivattua tietään.

– Sillä ei ole väliä, onko kyseessä sähköauto vai perinteinen polttomoottoriauto. Uusimmissa autoissa on joka tapauksessa niin paljon sähköllä toimivaa tekniikkaa, ettei auto ole enää entisensä, jos salama siihen iskee. Mutta auton sisällä on turvassa, Mäkelä sanoo.

Kumisaappaista ei sitä vastoin ole iloa ukkosella.

– Jos salama onnistuu raivaamaan tiensä läpi ilmakehän, mikä kuitenkin on hyvä eriste sähkölle, miksi sentin tai parin paksuinen kerros suojaisi salamaniskulta, Mäkelä ihmettelee moista uskomusta.

Kyykkyyn, jalat yhdessä

Ilmatieteenlaitokselta tiedustellaan usein, onko kännykän sormeilu ukkosella osoitus vaarallisesta elämäntavasta. Mäkelän mukaan soitella ja somettaa sopii synkemmälläkin säällä.

– Kunhan puhelin ei ole kytkettynä verkkovirtaan, hän täsmentää.

Ukkosta ennakoivaan päänsärkyyn tutkija ei sitä vastoin jaksa uskoa.

– Jos aamulla koskee päähän ja illalla ukkostaa, ei näillä asioilla ole yhteyttä. Todennäköisempää on, että pääkipu johtuu ukkosta edeltävästä, painostavasta säästä kuin ukkospilven sähkökentästä.

Ukkonen saattaa siis hyvinkin yllättää ulkoilijan. Mitä Mäkelän mukaan tulisi tehdä, jos huomaa rajuilmalla olevansa keskellä laajaa, avointa peltoaukeaa?

– En suosittele heittäytymään ojan pohjalle tai pellolle makaamaan. Itsestä kannattaa tehdä mahdollisimman pieni menemällä jalat yhdessä kyykkyyn.

Kyykkyasentoa tutkija perustelee askeljännitteellä; jos salama lyö lähelle, erillään olevat jalat joutuvat eri jännitteisiin ja sähkövirta ohjautuu kehoon.

– Ukkosella metsä on aukeaa turvallisempi paikka. Kunhan muistaa, ettei mene sen korkeimman puun alle, Mäkelä linjaa.

– Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että jos salama iskee 20 metriä korkeaan puuhun, 20 metrin päässä puusta on turvassa iskulta.

Ukonilmalla kännykkää voi räplätä huoletta, kunhan sitä ei ole liitetty verkkovirtaan.

Jaa:

Facebook