Kirja on itsenäinen olio

Puristinta tarvitaan kirjansidonnassa.

Mihin tarvitaan puristinta, kultauskonetta ja leikkuria? Vastaus kysymykseen löytyy Liperin kirjastosta, missä on parhaillaan esillä Ritva Koposen töitä esittelevä näyttely. Silmäiltävänä on sekä käsin sidottuja kirjoja että taidokkaasti toteutettuja nahkatöitä.

Vitriineihin on aseteltu toinen toistaan persoonallisempia kirjoja, joiden värikkäitä kansia sävyttävät niin kukat kuin graafiset elementitkin.

– Kirja on aina ollut läheinen kiinnostukseni kohde, Koponen kertoo Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen tekemänsä päättötyönsä johdannossa.

1990-luvun loppupuolella valmistuneen päättötyön aiheena oli vanhan kirjan korjaus.

– Pitkän aikaa syvennyin kirjassa vain siihen mitä oli kansien välissä, itse tekstiin. Tuskin edes vilkaisin kansia, enkä ainakaan sidostapaa. Kun olin purkanut ja sitonut uudelleen ensimmäisen kirjani, se muutti olomuotoaan. Enää kirja ei ollut vain väline ajatusmaailmani muokkaamiseen, vaan itsenäinen olio. Arvoitus rinnallani, ei ainoastaan sisälläni, johdantoteksti jatkuu.

Kenties Liperin kirjaston näyttely haastaa katsojansa samaan. Tarkastelemaan lukutuvan hyllyistä löytyviä teoksia itsessään, ei ainoastaan niiden sivuille painettua tekstiä.

Ritva Koposen työt ovat esillä kuluvan kuukauden loppuun asti.

Puristinta tarvitaan kirjansidonnassa.

Jaa:

Facebook