Laskuri kertoo mökkeilyn hiilijalanjäljen – Liikkuminen aiheuttaa eniten päästöjä

Yli puolet suomalaisista viettää aikaansa mökeillä, joita onkin maassamme yli puoli miljoonaa. Samaan aikaan kiinnostus ympäristöä kohtaan kasvaa.

Mökkeilyn hiilijalanjälki koostuu enimmäkseen matkustamisesta, energiankulutuksesta eli esimerkiksi mökin lämmityksestä sekä palveluista ja tavaroista.

Suomen ympäristökeskus on laskenut suomalaisten vapaa-ajanasukkaiden hiilijalanjäljen sekä tuottanut samalla laskurin, jolla voi selvittää oman mökkeilyn päästöjä. Laskurissa ei huomioida mökin rakentamista tai esimerkiksi ruokaa, jota syötäisiin myös kotosalla.

Tutkimuksen mukaan yhden mökin keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 2 300 hiilidioksiekvivalenttia vuodessa.
Eniten eli keskimäärin yli puolet kasvihuonepäästöistä syntyy kausiasunnolle matkustamisesta sekä kauppareissuista.

Kotiseutu-uutisten kahden esimerkkiperheen avulla voidaan havaita, että kodin ja vapaa-ajanasunnon välinen etäisyys ei ole yksin hiilijalanjäljen piirrossa ratkaiseva tekijä, sillä mökkikäyntien lukumäärä vaikuttaa kokonaisuuteen merkittävästi. Ympäristökeskus kannustaakin viettämään mökillä aikaa pidempään yhtä käyntiä kohden.

Energiankulutus tuottaa päästöjä. Hiilijalanjäljen suuruuteen voi vaikuttaa kuitenkin merkittävästi asentamalla ilmalämpöpumpun tai aurinkopaneelit. Isoin energiansyöppö on kuitenkin talviajan lämmitysjärjestelmä.

Tavaroiden hankinta on kulutusta. Ilmastofiksu mökkeilijä huoltaa laitteitaan ja tavaroitaan, jotta niiden käyttöikä pitenee.
– Pohdi palveluiden ja yhteiskäytön mahdollisuutta tavaroiden hankkimisen sijaan, laskuri muistuttaa.

Myös useamman sukupolven tai perheen yhteinen mökki tuottaa pienemmän ympäristötaakan per henkilö, eikä uusia mökkejä tällöin tarvitse rakentaa niin kovaan tahtiin. Keskimäärin yhdellä suomalaismökillä on nelisen käyttäjää.

Soutuveneellä tai sähkömoottorilla vesillä liikkuva ei tuota juurikaan päästöjä, kun taas bensan energialla aaltoja pitkin paljon huristeleva saa niitä aikaan kohtuulliseen tahtiin.

Raportin mukaan 42 prosentilla tutkimukseen vastanneista on moottorivene ja 74 prosentilla käytössä oli muitakin polttoaineilla käyviä laitteita.

Tutkimuksessa todettiin myös varsin itsestäänselvä fakta, että päästöjen tasoon vaikuttavat sijainnin lisäksi myös mökin koko ja varustelutaso.

– Näihin tekijöihin ja kulutustottumuksiin vaikuttamalla hiilijalanjälkeä voidaan pienentää, julkaisussa muistutetaan.

Pitkän matkan takaa ajetaan harvemmin mökille

Veijo Kröger asuu Jyväskylän seudulla ja huristelee vaimonsa Leenan kanssa Liperinsalossa sijaitsevalle mökilleen noin kahdeksan kertaa vuodessa.

– Neljä kuukautta ollaan mökillä aina kahden viikon jaksoissa. Talveksi tyhjennän vesiputket ja laitan sähköt kokonaan pois, Veijo Kröger kertoo.

Laskuriin kulutuksensa syötettyään hän on hieman yllättänyt, että liperiläismökin hiilijalanjälki on vain hieman yli puolet keskimääräisestä suomalaisesta tapauksesta.

– Käymme sen verran harvoin mökillä ja kun se on vielä talven kylmillään, hän arvioi ilahduttavaa lopputulosta.

Krögerien rannassa oleva vapaa-ajanasunto on rakennettu alkujaan ympärivuotiseksi paikaksi. Pienen omakotitalon takka, sauna ja kylpyvesi lämpiävät sekapuulla ja ilmalämpöpumppu vähentää energiankulutusta. Vene liikahtaa sähköperämoottorin voimalla uisteluvesille.

– Sähköä kuluu ehkä eniten vähäiseen tiskaukseen käytettävän veden varaajaan ja pesupuolen lattialämmitykseen. Ruokaa tehdään paljon kaasugrillillä.

Lähimatkalle usein

Nelihenkisen Niemelän perheen lyhyt mökkimatka Liperin Käsämästä Rääkkylään mahdollistaa vapaa-ajanasunnolla käynnin usein. Perheenäiti Elisa Niemelä arvioi, että mökkireissuja tulee tehtyä vuosittain noin 70. Autoilu yksin synnyttääkin kolme neljäsosaa perheen mökkeilyn hiilijalanjäljestä.

Kalastus vaatii veneilyä ja tavaroiden hankinnasta syntyy pienessä määrin päästöjä. Energiaan liittyviä päästöjä ei rantapaikalla synny juurikaan.

– Aurinkopaneelit tuottavat meillä sähkön. Polttopuuta menee noin kolme kuutiota vuodessa, Elisa Niemelä kertoo.

Talvisin verkkojen tarkistusreissut tuovat kodin ruokapöytään usein kalaa. Mökillä ollessa kala, riista, marjat ja sienet maistuvat arkeakin enemmän. Laskuri ei kuitenkaan huomioi aina välttämätöntä syömistä, vaikkakin mökillä saatetaan evästellä pitkälti ekologisia lähiantimia.

Joensuussa työskentelevä Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Niemistö toivoo, että laskuri innostaa itse kutakin miettimään valintojaan.
Laskurin lisäksi tutkimuksessa tuotettiin esite, jonka avulla voi oppia ilmastofiksuksi mökkeilijäksi.