23.12.2015
Joulukalenterin satu Rääkkylän koulun kakkosluokkalaisilta
Olipa kerran tähti, joka oli tosi kirkas. Se nousi taivaalle yöllä. Yhtäkkiä kiltti joulutonttu katsoi tähteä. Hän mietti, voisiko tähdelle esittää toivomuksen. Silloin kuusi heilui tuulessa ja tonttu toivoi, että kuuseen ilmestyisi kirkkaita jouluvaloja ja punaisia palloja.
Kuului hiljaista kulkusten helinää ja esiin ilmestyi kimalteleva violetinsininen lipas. Se oli taikarasia. Silloin taivaalle nousi valkoinen kirkas täysikuu ja taikarasia aukesi. Kuuseen ilmestyi kimaltelevia nauhoja ja punaisia palloja.
Seuraavaksi taikarasiasta tuli pyöreitä lumipalloja. Tonttu teki niistä hienon lumilyhdyn.
Yhtäkkiä hankeen ilmestyi punainen iso joulutähti. Se heilui ja venytteli lehtiään, jotka olivat olleet kippurassa taikarasiassa.
Silloin valtava joululahjapaketti tippui taivaalta lumihankeen kuusen viereen. Paketti avautui itsestään. Esiin tuli iso hyväntuoksuinen puurokattila. Sen viereen ilmestyi suuri vihreä omenakori. Siinä oli paljon punaisia omenoita.
Samassa taivaalta alkoi tipahdella pieniä kauniita lumihiutaleita ja kuusen takaa metsästä kuului kumeaa kellon ääntä. Kellon kuminan loputtua metsästä pomppi aukiolle kaksi iloista metsäjänistä ja söpö pörröhäntäinen orava. Paikalle lensi myös nälkäisen näköinen punatulkku. Sitten kuusen alta kipitti hölmistyneen näköinen harmaa hiiri. Puun oksalla kökötti viisas pöllö, joka nousi siivilleen ja liihotti kellon luokse, koska se halusi tietää, miksi kello kumisi.
Viekas kettu katsoi piilosta mäeltä, mitä aukiolla tapahtui. Yhtäkkiä lumi liikahti eläinten jalkojen alla. Esiin kömpi juuri herännyt väsynyt ja siksi äkäinen karhu. Kylmissään oleva harakka lensi punatulkun vierelle, koska se halusi lämmitellä punatulkun vieressä. Sitten sarvipäinen hirvi löntysteli omenakorin luokse haistelemaan tuoksuvia omenoita.
Yhtäkkiä kuului taas hiljaista kulkusten helinää ja joulupukki sekä Petteri Punakuono lensivät metsän takaa aukiolle.
Joulupukki sanoi: ”Hyvää joulua kaikille metsän eläimille! Voitte syödä puuron ja omenat, mutta älkää syökö koria. Hyvää ruokahalua!” Eläimet söivät mahansa täyteen, kiittivät joulupukkia ja rupesivat nokosille.
Hämmästyneelle tontulle joulupukki huudahti: ”Tule kyytiin, lähdetään Korvatunturille! Meillä on vielä paljon työtä ja lahjoja jaettavana.” Tonttu meni reen kyytiin. Aukiolle jäi rauhallinen joulutunnelma.
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.
