Rahavirta romahtaa
Maataloustuottajien on tultava entistä pienemmillä ansioilla toimeen. Esimerkiksi maidosta saa nyt lähes neljänneksen pienempää tiliä kuin aiempina hyvinä vuosina.
Romahdus on merkittävä koko aluetalouden kannalta.
– Liperissä tuotetaan maitoa 17 miljoonaa litraa vuodessa. Kun siitä tilitettävät eurot vähenevät 1,7 miljoonaa euroa, sillä on iso merkitys, liperiläinen tilallinen Jukka Rummukainen laskee.
Tilallisten tulot eivät jää pankkitileille märehtimään.
– Maatilalliset ovat rahan kierrättäjiä. Hyvä yrittäjä säteilee hyvinvointia ympärilleen, hän muistuttaa.
Kaupan halpakampanjat ovat syöneet yrityksiltä tulosta. Rääkkyläläinen Timo Mölsä muistuttaa, että Valio on tuottajien omistama.
– Meidän on pidettävä se tuloskunnossa. Ei voi ottaa velkaa, jotta tuottajahinta saataisiin korkeammaksi, Niemisessä 30 lypsävän lehmän navettaa pyörittävä Mölsä toteaa.
– Meidän on haettava säästö jostain kulurakenteesta ja toisaalta elettävä vähemmällä, hän miettii.
Lisämaan osto jäihin
Rummukaisen Kaarnalammella sijaitsevalla tilalla on hieman yli 50 lypsävää lehmää, ja tilan vuotuinen maitomäärä on 520 000 litran luokkaa. Parhaimmillaan maidosta maksettiin yli 46 senttiä litralta, kun nyt hinta on 35 senttiä – 11 senttiä litrassa tarkoittaa vuositasolla 57 000 euron tiputusta tuloissa.
– Monellakaan tilalla ei ole syntynyt puskureita, vaan hyvien vuosien tuloksella on kehitetty toimintaa. Muutoksen on hankala sopeutua. Jarruliike ja hanat kiinni.
Rehuhankinnoista ei voi säästää. Lisämaan ostosuunnitelmat Rummukainen on kuitenkin laittanut jäihin.
– Toivon todella, että liperiläiset pellot kuitenkin säilyvät viljelyssä, jo yrittäjäuransa ehtoopuolella oleva konkari toteaa.
Katse tulevaisuuteen
Nuori maitotalousyrittäjä Juuso Kärki ei ole vielä tilanteesta kovin huolissaan. Kärjen veljesten tilalle Liperinsaloon valmistui loppuvuodesta upouusi robotisoitu navetta.
– Pitää katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Ihme jos maidon hinta tästä enää laskisi. Sitten alkaa tilanne pahentua, Juuso Kärki pohtii.
Yli 70 lypsävän lehmän navetta on hänen mukaansa sen verran iso yksikkö, että se kannattaa.
– Kahdestaan saamme yrityksestä enemmän irti. Teemme kaiken itse, myös korjaukset ja huollot. Muutenkin menot pidetään mahdollisimman pieninä.
Kärjen tilalla tili tippuu tällä hintakehityksellä 20 000 euroa vuodessa. Toisaalta taas maitomäärään pystyy nyt uudella kalustolla ja eläinten hyvinvointiin panostamalla saamaan korotusta.
– Tavoite on saada nostettua keskituotos 10 000 litraan vuodessa, kun vanhassa navetassa parhaimmillaan päästiin 9 000 litraan.