Hätähuuto Rääkkylästä valtion suuntaan
Taloussihteeri Eija Hämäläinen kannustaa luottamushenkilöitä ottamaan häneen yhteyttä, jos jokin kysymys askarruttaa mieltä ennen päätöksen tekoa.
Kunnanvaltuusto hyväksyi toimenpideohjelman alijäämän kattamiseksi vuosien 2010-2014 aikana. Ohjelma pitää sisällään yli kahden miljoonan euron säästöt viiden vuoden aikana. Kaikki hallinnonalat joutuvat kululeikkuriin.
Rasivaaran koulu on ollut valtuutettujen välisten ristiriitojen aiheuttajana eräänlainen kulminaatiopiste. Kahden alakoulun jatko on täysin mahdollinen vaihtoehto muiden joukossa.
– Valtuutetut saavat vapaasti etsiä sopivia säästökeinoja sivistystoimeen, kunnanjohtaja Yrjö Eronen muistuttaa. Pääasia on, että yhdessä asetetut säästötavoitteet toteutuvat.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä haluaa kuitenkin katkaista keskustelun kouluverkoston laajuudesta. Kari Kulmalan ja Arvo Tikkasen allekirjoittama valtuustoaloite etenee jatkokäsittelyyn.
– Rasivaaran alakoulun lakkauttamiselle ei ole tarvetta. Lakkauttamisen tueksi ei löydy talouden lisäksi muita todellisia syitä, aloitteessa todetaan.
Seinien sijaan oppitunnit alas
Kunnan oppilaskohtaiset menot kasvoivat yhdeksällä prosentilla viime vuonna. Ilman tehtyjä säästötoimenpiteitä kulut olisivat kasvaneet tätäkin kovemmalla tahdilla. Markku Laasonen (kesk.) oli samoilla linjoilla kunnanjohtajan kanssa.
– Jonkinlainen neutraali taho on hyvä saada selvittämään tätä sivistystoimea koskevaa 150.000 euron säästötarvetta.
Ulkopuolista selvittäjää ei ole vielä nimetty, mutta kunnanjohtaja Yrjö Eronen vahvistaa, että näin on tarkoitus tehdä. Jos kunnassa on tarve säilyttää kaksi alakoulua, se merkitsee tuntuvia leikkauksia mm. opetustoimintaan.
– Esimerkiksi erityis- ja tukiopetuksen tarve on ollut kasvussa. Olen ennen kaikkea huolissani opetuksen toiminnallisen tason säilyttämisestä, Markku Laasonen toteaa.
Helsingin suunnalla tiedetään enemmän
Kunnan elinehto on, että valtio ei tyrmää Rääkkylän hakemusta 1,2 miljoonan euron harkinnanvaraisesta avustuksesta. Valtio katsoo avustushakemusta käsitellessään, mitä kunta on tehnyt taloustilanteensa parantamiseksi. Tarkasteluun tulevat myös oppilaskohtaiset menot, jotka ovat Rääkkylässä keskimääräistä suuremmat.
Toisaalta esimerkiksi Valtimo ja Ilomantsi saavat asukasta kohti huomattavasti enemmän valtion tukea kuin Rääkkylä. Valtuustokokouksen jälkeisenä aamuna taloussihteeri Eija Hämäläinen teki normaalisti töitä luottamushenkilöitä puhuttaneiden lukujen parissa. Hän myöntää, että valtion päätös kriisikunnan avustamisestan tulee olemaan merkittävä.
– Rääkkylä on edelleen kriisikuntien listalla eikä se ole sieltä poistumassa. Rääkkylän taloutta on mahdotonta pitää pystyssä, jos valtio ei tuo apua.
Tietoa kirjoittajasta
