Kesää ja kokemuksia odotellessa
PÄÄKIRJOITUS Tämä vuodenaika on monille koululaisille ja opiskelijoille odotuksen aikaa. Tosin kun katselee ikkunasta ulos, niin kyllä siellä vihertää, mutta loppuviikoksi on luvattu hätäisesti kymmenen asteen kesäkeliä. Ei se paljon tällaista kesäisen lämmön kaipaajaa naurata. Olen tehnyt omassa pihassa myös epätieteeellisen havainnon pöntöissä pesivistä peipposista ja tinteistä. Eihän niitä ole juuri näkynyt viileän kelin alettua. Miten käynee juuri kukkaan puhjenneille omenapuun kukille tai pikemminkin niiden pölyttäjille – lienevätkö viileydestä pökerryksissä?
Kesää odottaneet koululaiset ja opiskelijat ovat taas uuden edessä. Moni aloittaa syksyllä lukiossa, toisen asteen opinnoissa tai korkeakoulussa ja yliopistossa. Joillekin heistä muutos on todella iso, kun taas suurimmalle osalle opinnot ovat erilaisuudestaan huolimatta entisen jatkoa. Nämä opiskelijat ovat nuorimmillaan kuusitoistavuotiaita tai sitten reilusti yli parikymppisiä, joilla on elämänkokemusta ja työelämän tuntemusta jo vuosikausien ajalta.
Jos muistelen hieman omaa nuoruuttani, niin olin ensimmäistä kertaa pidempiaikaisessa kesätöissä juuri peruskoulun ja lukion välisenä kesänä. Minusta tuo ikä ja elämänvaihe on mitä mainioin aika aloittaa työelämään tutustuminen, johon kuuluu kokemuksen saamisen lisäksi oman palkkapussin karttuminen.
Liperiläiset ja rääkkyläläiset nuoret ovat hieman erilaisessa asemassa, koska leipäpitäjässä on enemmän yrityksiä, ja myös maakuntakeskuksen läheisyys tuo lisää vaihtoehtoja. Tilastotkin kertovat, että nuorille on ollut kautta maan tänä kesänä hyvin kesätyöpaikkoja. On syytä olettaa, että näin on ollut myös Liperissä ja Rääkkylässä.
Tärkeintä kesätöiden etsimisessä on tietysti oma aktiivisuus ja asenne. Töitä hakiessa ei kannata kursailla, vaan saattaa olla todella piristävää ja hyödyllistä hakeutua oman mukavuus- ja osaamisalueen ulkopuolelle. Tässä on pakko käyttää itseään esimerkkinä. Hain aikoinaan opiskellessa kesätöihin sotealalle mielenterveystyöhön. Asiasta ei ollut juuri mitään hajua, mutta matkasta alalle tuli vuosien pituinen. Sain rutkasti kokemusta ja samalla tuolloisia markkoja ”opintojen edistämiseen”. Minut tuntevat voivat sitten pohtia työn mukanaan tuomaa hyödyllisyyttä tai haittaa. Minä pidin työstä niin paljon, että harkinnassa oli jopa alan vaihto.
Nuorelle tai jo opinahjoon päässeelle ei olekaan välttämättä tärkeintä työn sisältö tai palkka, vaan kokemuksen hankkiminen. Minulle maistuivat opiskellessa sotealan töiden lisäksi rakennus- ja maanrakennusalan työt. Olin lopulta vain yhtenä kesänä tutkintoa sivuavassa arkistotyössä, johon historian alan opintoni viittasivat. Jos ajattelee päätymistä ja pääsemistä toimittajan töihin, niin voi todellakin olla tyytyväinen, että olin useissa erilaisissa töissä.
Valintojen edessä olevalta nuorelta ajatukset voivat tuntua kaukaiselta, mutta uskokaa pois, kun sanon, että olkaa ennakkoluulottomia. Työnantajat pitävät aktiivisista nuorista. Yksi hyvä käytännön ohje on, että älkää lähettäkö pelkkää sähköpostia, vaikka sekin on hyvä keino. Menkää käymään työhönottajan tai yrittäjän luona. Jo henkilökohtainen soitto voi aukaista kesätyön portin paremmin kuin pelkkä sähköposti. Meilläkin Kotsarissa aloittaa kesätoimittaja ensi viikolla.
Jari Partanen
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.