Kyllä maailmaan lunta mahtuu

Jos olette sattuneet huomaamaan, niin lunta on tullut tupaan tänä talvena aika reilusti. Vielä ei voida puhua mistään ennätyksestä, mutta aika monessa paikassa maakunnassa voidaan puhua jo yli viidenkymmenen senttimetrin lumikertymästä. Eihän tässä mitään, mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin lunta tulee lisää pahimmillaan maaliskuun loppupuolella saakka – ­sinne on aikaa vielä liki kaksi kuukautta.

Asiaa ei tarvitse edes miettiä mutu-tuntumalla, vaan Foreca-sääpalvelun maanantainen tilasto kertoo, että Pohjois-Karjalassa on paikka paikoin jo yli 70 senttimetriä lunta. Vain Pohjois-Lapissa on muutamalla paikkakunnalla vajaat 80 senttimetriä lunta. Liperissä ja Rääkkylässä lunta on kuutisenkymmentä senttiä. Eli jos on tuntunut siltä, että lunta on tullut harvasen päivä tai ainakin muutamana päivänä viikossa, niin tuntuma on pitänyt kutinsa.

Näillä lumimäärillä tulee mieleen aina ne pari peräkkäistä talvea viime vuosikymmenellä, jolloin pysyvä lumi saatiin maahan vasta tammikuussa. Ainakin toisena talvista lunta oli lopulta hätäinen parikymmentä senttiä. Ilmastonmuutoksen edetessä keskilämpötila nousee, mutta mitä se tarkoittaa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tuleeko lunta entistä enemmän vai muuttuuko osa lumesta vetisemmäksi? Ennusteet povaavat meille jopa enemmän lunta kireiden pakkasten hellittäessä.

Välillä tuntuu siltä, että parinkymmenen asteen pakkanen, joita kutsutaan Etelä-Suomessa tulipalopakkasiksi, ei paljon hetkauta. Ne sietää jopa paremmin kuin jatkuvan lumen kolaamisen. Tilanne vaihtelee näkökulman mukaan. Aurauskalustoon investoineet yrittäjät ovat suhteellisen tyytyväisiä tasaisesti taivaalta tippuvaan valkoiseen höttöön, mutta lumikolan ja -lapion varassa olevat suuren pihan omistajat tuskailevat taakan alla.

Haja-asutusalueella ja omakotitalovaltaisessa taajamissa on saattanut törmätä jo ilmiöön, että auraajaa ei tahdo saada rahallakaan. Maanviljelijöiden ja maaseutuyrittäjien määrä on vähentynyt. Ei ole auraajia, eikä kalustoakaan. Samaan aikaan huomaa, että varsinkin haja-asutusalueella monen talon pihassa on se vanhempaa mallia oleva traktori, jonka perässä jököttää lumilinko. Jossakin paikassa on varmaan pakko tehdä näin, mutta ovatpahan vanhat Valmetit ja Massikat hyötykäytössä.

Toisaalta on aika ymmärrettävää, että hankalat työajat eivät kiehdo kaikkia auraajia ja jatkuva valittaminen työn jäljestä ei ole mukavaa. Kannattaa muistaa, että auraajat tekevät arvokasta työtä aikataulupaineiden alla. Kiitoksen sana olisi paremmin paikallaan kuin moittiminen. Tällaisena talvena huomaa, että yhteiskunnan toiminnot rullaavat kuitenkin hyvin. Tuli lunta tai vettä.

Tänä talvena ja pari vuotta jatkuneen koronakurimuksen aikaan on ollut mukava havaita, että lumeen liittyvät harrastukset ovat kokeneet uutta tulemista. Hiihto, laskettelu tai vaikkapa yksinkertainen pulkkamäki sekä lumisessa luonnossa liikkuminen ovat innostaneet kansalaisia. Hyvä niin, sillä liikkuminen ja raitis ilma ympäri vuoden tekevät aina hyvää keholle ja mielelle. Lumen tulo ja kunnon talvi eivät ole näiltä selkosilta vielä poistumassa – ­kyllä maailmaan lunta mahtuu.