6.9.2012

Yhteistyötä ohi kylärajojen

Saarten kyläaktiiveilla on syytä hymyyn. Vaida ja Pasi Laasonen (eturivissä), sekä Toivo, Tuure ja Sari Hirvonen esittelevät kunniakirjoja ja standaareja Koiton talon edessä.

Ansiokas yhteistyö toi Pohjois-Karjalan vuoden kylä 2012 -palkinnon Oravisalon ja Varpasalon kyläparille.

Pohjois-Karjalan Kylät -yhdistyksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viime sunnuntaina myöntämän tunnustuksen perusteluissa mainitaan myös, että toiminta on erittäin monipuolista ja tavoitteellista.

Oman alueen vahvuudet on osattu kaivaa esille rakennemuutoksen paineissa. Raadin mukaan perinteisen kylätoiminnan lisäksi palkitut muun muassa kehittävät kylämatkailupalveluita sekä järjestävät monipuolisia kulttuuritapahtumia.

Kylien ansioiksi laskettiin myös modernien tiedotuskanavien tehokas käyttö. Hyvä näkyvyys mediassa on luonut tunnettavuutta ja näkyvyyttä niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.

Kunniakirjojen ohella kylät saivat myös konkreettista tukea 1500 euron shekin mukana.
- Käyttökohteita ei ole vaikea keksiä! Yhteisen hyvän eteen summa menee, kenties seuraavan hankkeen omarahoitusosuuteen, kyläaktiivi Sari Hirvonen toteaa.

Eloa omille nurkille

Perusteet aktiiviseen toimintaan on luotu yli sata vuotta sitten, esimerkiksi nuorisoseuran ja marttayhdistysten aloittaessa tuolloin toimintansa. Nykyistä kansainvälistä toimintaa pyörittää vuoden alussa perustettu Saimaan saarten kehittämisyhdistys, tasajaolla molempien kylien kesken.

- Nyt on loikattu aktiivisen kehittämisen suuntaan. Kun katsoo kauempaa, näkee paremmin lähelle, yhdistyksen puheenjohtaja Tuure Hirvonen viittaa kylämatkailuhankkeessa tehtyyn mahdollisuuksien kartoittamiseen.

Parhaillaan menossa ovat sekä Cultrips-kylämatkailuhanke että reitistöhanke. Jatkoa seuraa niin sanotun kolmoshankkeen muodossa, joka keskittyy saarten imagon nostattamiseen.

Kansainvälinen kylämatkailuhanke on tuonut saarille jo kaksi ulkomaalista ryhmää, joista viimeisin tarkkaili kriittisin silmin matkailun mahdollisuuksia, pitäen kokemastaan. Kotikutoinen ohjelma luo lämminhenkiset puitteet, täydellisenä vastakohtana perinteiselle turismille.

- Italialainen matkaopas totesi elokuussa, että hän ei pystyisi luomaan mitenkään näin lämminhenkistä tunnelmaa, Vaida Laasonen muistelee elokuisen ryhmän tunnelmia.

Saimaan saariston reitit käynnistyi kylän omien kehitystarpeiden kautta; monet paikalliset ja kesävieraat toivoivat patikointi- hiihto ja pyöräilyreitistöjä. Projektia toteutetaan ensi vuoden loppuun saakka, ja sen puitteissa on valmistunut jo Apajalahden luontopolku Suursaareen.

Kylätoimijat järjestävät aktiivisesti erilaisia tilaisuuksia ympäri vuoden. Yksi vetovoimaisimmista tapahtumista on joka syksyinen taidevaellus Silkkipartiolla, johon tutustuu vuosittain noin 200 ihmistä.

Imagon kohotusta

Seuraavaksi jalostetaan aiemmista hankkeista saatuja tavoitteita ja tuloksia. Jetina Ry on myöntänyt kolmoshankkeen työnimellä etenevälle projektille 66 000 euron rahoituksen. Summasta on niin sanottua Eu-rahaa 80 prosenttia, omarahoitusosuuden ollessa 3000 euroa yhdistettynä talkootyöhön.

- Tavoitteena on kehittää saarten käyntikortti maailmalle! Kehittää se oma juttu, saarelaisuus ja tuotteistaa se, mitä meillä on tarjolla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi listaa, josta näkyvät kaikki palvelut hintoineen, Sari Hirvonen selventää.

Käytännössä lankojen päitä yhteen punomaan tulee oppisopimuksella matkailun tuotteistamista opiskeleva, Maaseudun sivistysliitosta tuttu Suvi Kaljunen.

- Suvilla on jo nyt rautainen ammattitaito, ja hän tulee luomaan saarille pilottiratkaisun tuotteistamiseen. Sitten on jotain konkreettista, mitä myydä, Sari Hirvonen uskoo.

Massaturismin perässä ei liikuta, vaan ajatuksena on tarjota pienille porukoille arkisia elämyksiä. Nämä ovat kohonneen Cultripsin testimatkoilla kiinnostaviksi kohteiksi.

- Vahvuutemme on malli, jossa pääsee kyläyhteisön arkeen käsiksi. Ryhmiä olisi jo tulossa, ensin on vain treenattava sopiva paketti kuntoon, Hirvonen pohtii.

Topin tupien yrittäjä tietää, mitä kysytään eniten.

- Kyllä se on kalastus. Vesistön tuomia mahdollisuuksia ei vielä oikein vielä osata arvostaa, Toivo Hirvonen arvelee.

Kehittämisyhdistyksen seuraava askel onkin kirkkoveneen hankkiminen Rääkkylään, sen verran innokkaita kokemuksia asiasta on jo saatu.

Tänään yhdistys tarjoaa kaikille kyläläisille ja yhteistyökumppaneille kakkukahvit Koiton talolla.

— Päivi Lievonen

Tässä lehdessä lisäksi:

  • Renkaat syyniin syyssateilla
  • Jenni Nissinen aloitti työnsä nuoriso-ohjaajana Liperissä
  • Venäläisten kanssa selviää - vaikka ilman yhteistä kieltä
  • Helsingissä herkuteltiin pohjoiskarjalaisittain
  • Viinijärven Urheilijat on valtakunnan neljänneksi paras

Ei vastauksia artikkeliin ”Yhteistyötä ohi kylärajojen”

Jätä vastaus

Vastaukset menevät aina ensin toimituksen hyväksyttäviksi ennen julkaisua, joten ne eivät näy heti sivuilla. Toimitus pidättää oikeuden jättää vastaukset julkaisematta.