Kolmen sukupolven metsätyöt eivät lopu
Juuso ja Aura Sallisen ukki ja Juha Sallisen 75-vuotias isä Risto Sallinen on silmäillyt Liperinsalon peltoja ja metsiä jo vuosikymmeniä. Ne ovat tuoneet luontoarvoja ja virkistystä sekä myös elinkeinon ja elämisen eväät.
– Minä olen kotoisin Turpeisensaaresta. Isäni ostin tämän paikan. Meillä oli lypsykarjatila, jonka muutin myöhemmin metsätuotantoon karjasta luopuesssa. Metsämaata on tullut ostettua myöhemmin lisää. Sitä on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle satoja hehtaareja, Risto Sallinen kertoo.
Tuolla seuraavalla sukupolvella Risto Sallinen tarkoittaa Juha Sallista, jolle maat ovat siirtyneet veljen kanssa. He saavat tuottoa eri-ikäisestä ja eri puulajeja omaavasta metsämaasta. Veli asuu muualla, mutta Juha Sallisen työ on päivittäin sidoksissa metsään.
– Minä olen sähkötekniikan diplomi-insinööri ja olin töissä Nokiallakin vuosia. Kotiseudulle paluu ei ollut mielessä, 38-vuotias Juha Sallinen kertoo.
Juha Sallisen mieli kuitenkin muuttui ja tilalle tehtiin sukupolvenvaihdos 2011. Nyt hän saa elantonsa suoraan metsästä ja polttopuun myynnistä. Polttopuun myyntiä on kehitelty maltillisesti eteenpäin. Maataloustiloja on muutettu tarkoitukseen soveltuviksi tiloiksi ja rakennettu lisää.
– Olen joskus sanonut, että minulla on kolmeen osaan jakautuvia töitä polttopuiden tekemisessä, hakkuissa ja metsän hoidossa, Juha Sallinen laskee.
– Metsätaloudessa ei ikinä työt lopu tekemällä. Ukko loppuu ennen kuin työt, Risto Sallinen nauraa Juhan ja tämän lasten Juuson ja Auran vahvistaessa vanhimman sukupolven edelleen jatkuvan työpanoksen.
Nuorimmat jo mukana
Yksitoistavuotias Juuso ja yhdeksänvuotias Aura ovat tehneet tilalle kaikenlaisia töitä pienestä pitäen ja seikkailleet tietysti metsässä.
– Juusolla oli polkutraktori ja siinä perässä tukkikärri, jolla hän ajoi kovasti oksia pienempänä, isä-Juha muistaa.
– Olen käyttänyt akkutrimmeriä vähän kuin raivaussahaa. Olemme myös täyttäneet halkokasseja Auran ja isoveli Oskarin kanssa, Juuso Sallinen selvittää.
Juuso tykkää tietysti koneiden ajamisesta. Traktori on vielä hallintalaitteiltaan hankala, mutta automaattivaihteisella pyöräkuormaajalla hän on siirtänyt puukasoja.
– Minusta mukavinta on olla isän mukana, kun isä vie autolla ja peräkärrillä halkoja ihmisille, Aura Sallinen sanoo.
Ukki Risto Sallinen myhäilee vieressä kuunnellessaan lasten työkokemuksista, joita on vielä paljon edessä.
– En minä osaa oikein sanoa, että onko ukki kova tekemään töitä, mutta on ukki ehkä vähän hitaampi, Juuso Sallinen tuumaa nuorimman sukupolven kokemuksella.