Koronavuosi 2020

Saippuasta ja käsidesistä, turvaväleistä ja kasvomaskeista – niistä oli vuosi 2020 tehty.

Globaaliksi epidemiaksi levinnyt, koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti ulotti lonkeronsa myös Arvinsalmen leveyksille, vaikka tautitilanne onkin täällä pysynyt rauhallisena: Vuodenvaihteessa Liperissä oli todettu kaikkiaan kymmenen koronavirustartuntaa. Rääkkylässä tautitapauksia on vähemmän kuin viisi. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteristä.

Siitä huolimatta Kotiseutu-uutisten sivuilla julkaistuissa valokuvissa vilisi viime vuonna maskiutuneita ihmisiä, uutisjutuissa koronaa käsiteltiin taajaan ja yleisötapahtumia kuvailevat artikkelit loistivat poissaolollaan.

Vapputapahtumaa ei Liperissä pidetty lainkaan. Munkit ja simat nautittiin kotona, etänä tai pienen pienessä piirissä – samaa reseptiä koronavuonna sovellettiin muun muassa opiskeluun, työntekoon ja juhlimiseen. Pitäjässä mökkeilevät jäivät ilman perinteikästä rantakalaa, jonka asemesta kunta tarjosi loma-asukkailleen kahvitikettejä.

Liperin Leipäpäivä jäi sekin koronavuonna väliin. Pitäjän suurimman yleisötapahtuman sijaan Liperin koulukeskuksen ulkoalueella pidettiin syyskuun viimeisenä lauantaina sadonkorjuujuhla Syksyn satoa Liperissä. Se houkutteli aurinkoisena syyspäivänä koolle puolensataa tuote-esittelijää ja reilu pari tuhatta kävijää.

Rääkkylässä kansanmusiikkifestivaali Kihaus Folk jäi sekin pitämättä. Kihausviikolla musiikista saattoi silti nauttia pienimuotoisten konserttien, levymusiikin ja yhteislaulutilaisuuksien ansiosta.

Kymppisynttäreitään viettänyt Kukkakuhhaus sitä vastoin järjestettiin leppeän lämpimänä elokuun viikonloppuna, koronatilanteen hellitettyä hetkeksi otettaan. Kukkaloistostaan tunnettu ulkotapahtuma houkutteli Haapasalmelle kolmen päivän aikana noin 3000 kävijää.

– Kukkapellolla ihanuuden keskellä käveleminen hoitaa ihmisen mieltä. Täällä unohtuu korona ja muut huolet, joensuulainen Marjatta Nykänen totesi Kotiseutu-uutisille.

Liperissä yleisötilaisuuden tunnelmasta saattoi nauttia Puuveneen Vuoksi -kokoontumisessa heinäkuussa. Kirkkorantaan ankkuroitiin tuolloin toinen toistaan persoonallisempia paatteja, joihin saattoi ottaa tuntumaa lähemmin kuin vain laiturilta tarkkaillen.

• Koronaepidemian vuoksi lukuisat juhlat jäivät viime vuonna juhlimatta. Ylämyllyn Yllätykselle tuli täyteen 75 vuotta, Liperin Osuuspankille pyöreät sata vuotta. Aihetta juhlaan olisi siis ollut.

Juhlien sijaan koronavuonna kipaistiin lähiluontoon, ja ulkoilureiteillä askellettiin aiempaa ahkerammin. Liperiläisten iloksi Käsämän ja Lykynlammen väliselle alueelle uudistettiin Kinttupolut-reitistö. Aiempaa laajemmalla polkuverkostolla kelpaa patikoida, juosta ja maastopyöräillä.

Pärnävaaran maisemissa pyöräilijöiden kelpaa viilettää myös varsin haasteellisilla reiteillä – myös talvella.

– Pärnältä Heinälammille ja takaisin olevaa 6,5 kilometrin lenkkiä pidetään auki myös talvella. Pohja tampataan kelkalla ja sitten uutta lunta poistetaan, jotta polanne ei paksuunnu, Vesa Turkia mainitsi paikallislehden haastattelussa.

• Liperin ja Rääkkylän välistä maantietä mittailevien tielle rantautui elokuun alussa uusi lossi, kun Nestoriksi kastettu kookas lautta aloitti liikennöinnin Arvinsalmessa. Samalla vaihtui liikennöitsijä: nykyään lauttaliikenteestä Liperin ja Rääkkylän välillä vastaa Kymen Saaristoliikenne Oy.

Myllyn palo sai liperiläiset kyynelehtimään

Vuoden 2020 dramaattisin tapahtuma sai alkunsa kesäkuun viidentenä päivänä, aamuyön varhaisina tunteina. Leipomispuuhissaan ahkeroinut Anna-Mari Mantsinen huomasi Liperin Myllyn olevan tulessa. Liekit tuhosivat viisikerroksisen tuotantorakennuksen ja viljasiilot vaurioituivat. Liperiläiset kokoontuivat vaitonaisina seuraamaan sammutustöitä.

– Itkun puolellahan tämä menee ja sydänalaan sattuu, Myllyn vastarannalla asuva Reetta Juvonen puki ajatuksensa sanoiksi.

Myllytoiminta ei noussut enää tuhkasta‚ sillä tuotannon uudelleen aloittamisen arvioitiin olevan taloudellisesti kannattamatonta. Liperin Mylly Oy:n osakkaat Anne Vänskä ja Kari Huikuri kertoivat päätöksestään elokuun lopussa.

Lokakuun alussa Huikuri myi osuutensa Myllystä Vänskälle, joka panostaa edelleen vahvasti myllymiljöön kehittämiseen – alueesta on tarkoitus tehdä viihtyisä asuinalue, jolta löytyy niin palveluja kuin harrastusmahdollisuuksiakin. Yhtiökumppaneikseen projektiin Vänskä on saanut Jukka-Pekka ja Annamari Kärjen.

Sijaisten voimin uuteen vuoteen

Mitä kuntapolitiikkaan tulee, kunnanjohtajat saivat runsaasti huomiota osakseen niin Liperissä kuin Rääkkylässäkin.

Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen sairastui rintasyöpään syyskuussa ja jäi työstään virkavapaalle. Hän kertoi avoimesti sairastumisestaan sosiaalisessa mediassa, mikä kirvoitti niin ystävät, tuttavat kuin tuntemattomatkin lähettämään kannustavia viestejä ja jakamaan syöpään liittyviä kokemuksiaan.

– Tällaisen vertaistuen merkitystä ei voi vähätellä, Mikkanen tuumasi.

Tällä hetkellä Liperin kunnanjohtajan tehtäviä hoitaa talousjohtaja Pellervo Hämäläinen. Mikkanen on virkavapaalla ainakin helmikuun loppuun asti.

Rääkkylässä vastaavaa viransijaisuutta hoiti viime vuonna Yrjö Eronen. Marraskuussa 70 vuotta täyttänyt Eronen on tehtävässään valtakunnan vanhin.

Kekälekunnan kipparina vuosina 2014–2020 toiminut Tuula Luukkonen jäi sairauslomalle lokakuussa 2019. Tämän sairausloma jatkui aina eläkepäiviin asti, lokakuuhun 2020.

Kunnanjohtajahaku Rääkkylässä käynnistynee muutaman kuukauden kuluttua.

• Uuden yläkoulun rakentaminen pääsi Liperissä vauhtiin keväällä 2020, samoihin aikoihin koronaepidemian kanssa. Mikäli nikkarishommat etenevät käsikirjoituksen mukaan, valmista on kesäkuun loppuun mennessä.

• Viime vuonna Liperin kunnanvaltuusto päätti käynnistää Liperintien ja Kuopiontien risteykseen tulevan Ylämyllyn eritasoliittymän jatkosuunnittelun. Mittavan ja maisemaa muuttavan rakennushankkeen toteutus ajoittuu vuosille 2022–24.

• Vuodenvaihteessa Heinäveden kunta liittyi Pohjois-Karjalaan. Muutoksen myötä Liperillä on nyt maakuntarajaa paljon aiempaa vähemmän: maarajaa Savonlinnan kanssa on vajaan kuuden kilometrin verran, vesistössä maakuntarajaa kulkee kuutisen kilometriä.

• Tilastokeskuksen väestön ennakkotilaston mukaan liperiläisiä oli marraskuussa 2020 kaikkiaan 11 973, rääkkyläläisiä 2075.