24.8.2016
Etuoikeus asua paikassa, jota rakastaa
Liperiläisen Saimi Variksen kotipaikka on aina ollut Siansuolla, ja hän pitää etuoikeutena, että on saanut asua rakkaassa kodissa koko ikänsä. Myös Heposelän rannalla sijaitseva kesämökki on rakas.
– Olen matkustellut ulkomailla, mutta en tätä vaihtaisi mihinkään. Elämässä on ollut paljon hyviä pakkotilanteita, joissa valinta on ollut tehtävä, mutta se ei ole ollut huono asia.
Varisten suku on ollut Liperissä jo 1600-luvun lähtien, jolloin Pavel Varis tuli Liperin pitäjän Pielisensuun kylään Ruotsin kruunun täysin palvelleena sotilaana. Saimi naurahtaa, että Pielisjoen rannalla oli silloin vain Variksia.
Yli neljänkymmenen vuoden työuran Liperin Osuuspankissa tehnyt ja pääkassana toiminut Varis meni työhön kirkonkylän pankkitaloon sen valmistumisvuonna 1954. Oma auto on vuosikymmenet ollut kulkupelinä, mutta 1960-luvun alussa mopedien tultua käyttöön hän huruutteli töihin mopolla.
– Se ajelu loppui, kun kerran talviliukkailla kaaduin työmatkalla.
Myönteisiä pakkoja oli muun muassa kirkkokuoroon liittyminen, kun kanttori Elias Ruponen tuli pyytämään heleä-äänistä sopraanoa Liperin kirkon 100-vuotisjuhlien kuoroon. Kirkkokuoro on edelleen rakas harrastus, ja kirkkovaltuutettuna Varis toimi toistakymmentä vuotta. SDP:n edustajana kunnanvaltuustossa kului kolme nelivuotiskautta.
Jos sinulla on Puodista ostettu lukuoikeus, voit jatkaa lukemista.
Tietoa kirjoittajasta
Sirpa
Sirpa ei jää sanattomaksi missään tilanteessa. Energinen ja liikunnallinen avustajamme lienee Kotsarin lukijoille tuttu jo aiemmilta vuosikymmeniltä.
