Pyykkipäivistä ja parsimisesta
Vaatehuolto on päivän puheenaihe Eläkeliiton Liperin yhdistyksen tarinakerhossa. Tarkemmin sanottuna sotien jälkeisen ajan vaatehuolto.
– Kun aamulla laitoin lakanat pesukoneeseen, mietin miten työlästä vaatehuolto ennen olikaan, Anneli Lavikainen huokaa.
Kotitalousopettajana työskennelleenä hän tietää yhtä jos toista pyykkäämisestä. Omakohtaisia muistoja asiasta on Lavikaisen lisäksi monilla muillakin.
– Lapsena pyykkipäivä oli ihana. Silloin laitettiin hevosen kärryyn muuripata ja mentiin rantaan pyykille. Me lapset kastelimme pyykit uimalla niiden kanssa, eräs nainen muistelee.
Vastakkaisen sukupuolen edustajan muisto on taas aivan päinvastainen. Hän muistaa, miten äiti pesi talvella pyykkiä avannossa, kylmän tuulen viuhuessa jäällä.
– Ajattelin, että pitääkö äidin todella tällaistakin hommaa tehdä.
Tietoa kirjoittajasta
Hanna
Hanna-Leena Kunttu ahkeroi Kotsarin toimittajana vuosikymmenen ajan, helmikuusta 2011 helmi-maaliskuun vaihteeseen 2021.
