Avustusta kohdistetaan velkaan

Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistyminen toisi uudelle kaupungille 2,35 miljoonan euron yhdistymisavustuksen valtiolta.

Kuntien yhdistyminen ei aiheuttaisi valtionosuuksien menetyksiä; suurempi syrjäisyysluku lisää valtionosuuksia 220 000 eurolla vuodessa. Vuosina 2017-2019 uuden Kiteen kukkaroon kilahtaisi valtiolta siis yhteensä kolme miljoonaa lisäeuroja.
– Eihän avustus kuntien taloutta pelasta, mutta se on elinvoiman kehittämiseen ylimääräistä rahaa, jota ei muutoin tulisi, kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen huomauttaa.
Yhdistymissopimukseen on kirjattu, että avustus olisi käytettävä palveluiden tuottavuuden parantamiseen, lainamäärän vähentämiseen ja talouden vakauden varmistamiseen.
Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen muistuttaa, ettei lause tarkoita palvelujen lopettamista.
– Meillä Kiteellä on onnistuttu säästötoimissa ilman, että kuntalaiset juurikaan huomaavat sitä.
Auvisen mukaan tarkoitus on vielä vedota valtioon, että avustusmäärä kasvaisi ennakoidusta.

Kuusi Rääkkylästä, kymmenen Kiteeltä
Selvittäjät esittävät rustailemassaan yhdistymissopimuksessa, että mikäli kuntaliitos tulee, uuden kunnan järjestelemiseksi perustettavassa yhdistymishallituksessa istuisi kuusi rääkkyläläistä ja kymmenen kiteeläistä.
Puoluepaikat jakautuisivat siten että, hallituksessa olisi viisi keskustalaista, kolme sosiaalidemokraattia, kolme perussuomalaista, kolme kokoomuslaista sekä yksi vasemmistoliittolainen ja yksi kristillisdemokraatti.
Yhdistymishallitus huolehtisi, ettei Rääkkylässä tai Kiteellä tehdä vuoden 2016 aikana uuden kunnan tulevaisuutta haittaavia päätöksiä. Esimerkiksi uudet investointihankkeet yhdistymishallitus voisi torpata.
Samaiset henkilöt jatkaisivat alkuvuoden 2017 ajan uutena kaupunginhallituksena. Uuden kunnan valtuusto olisi kevään 2017 kunnallisvaaleihin saakka Rääkkylän ja Kiteen nykyisten valtuustojen yhteensulauma.
Valtuustokaudella 2017-2020 vähintään neljäsosa lautakuntien jäsenistä tulisi olla nykyisen Rääkkylän alueelta.
Jos yhdistyminen tapahtuu, Auvinen toivoo valmistelun käynnistyvän mahdollisimman pian.
– Meidän pitää tutustua mahdollisimman nopeasti toisiimme ja saavuttaa luottamus. Tunnistan, että tämä on paljon henkimaailman asia. Itse ajattelen ratkaisukeskeisesti ja rationaalisesti. Yhdessä meillä on enemmän resurssia elinkeinotoimeen ja kehittämiseen, Auvinen toteaa.

Luukkonen ei lähde Kiteelle
Uuden kaupungin johtaja olisi nykyinen Kiteen kaupunginjohtaja. Rääkkylän kunnanjohtaja siirtyisi yhdistyneen kunnan johtoryhmätasoisiin tehtäviin.
– En lähde Kiteelle. Jos ei ole ihan pakko, Tuula Luukkonen toteaa.
Vakinaiset Rääkkylän työntekijät siirtyisivät liikkeenluovutusperiaatteella yhdistetyn kunnan palvelukseen ja heidän irtisanomissuojansa kestäisi vuoden 2017 loppuun.
Sopimuksessa todetaan, että Rääkkylään perustettaisiin erityisesti yhdistysten ja yrittäjien edustajista koottu pitäjäneuvosto, jolla olisi käytettävissään 100 000 euron vuosittainen määräraha.
Yhdistymissopimukseen on kirjattu myös lukuisia positiivisiin tavoitteisiin tähtääviä lauseita elinkeinojen ja elinvoiman kehittymisestä sekä järjestöjen tukemisesta ja hyvinvoinnin edistämisestä.
Siun soten toimitusjohtajakilvassa haaleammille mitalisijoille jäänyt Auvinen näkee elinvoimatehtävän nousevan erittäin tärkeäksi tehtäväksi kunnissa siun soten syntymisen jälkeen.
– Kuntien tehtävät eivät lopu. Palvelut järjestetään kaikille kuntalaisille.
Rääkkylän yläasteen jatkoon Auvinen ei halunnut ottaa kantaa, koska yksittäisistä asioista ei ole tehty selvityksiä. Rääkkylän kunnanjohtaja pelkää yläkoulun tulevaisuuden puolesta.
Kuntalaisten kuulemistilaisuus järjestetään Rääkkylässä tiistaina 12. huhtikuuta. Kuntalaisilla on seuraavan kuukauden ajan mahdollisuus lausua mielipiteensä kuntaliitokseen.
– Oletanpa vain, ettei sillä ole ihmeemmin vaikutusta, Rääkkylän kunnanjohtaja toteaa.
Periksi hän ei kuitenkaan ole antamassa, vaan itsenäisyyttä puolustetaan edelleen.
– Kuntalaiset ovat liitosta vastaan. Yrittäjien mieliala laskee, jos liitytään.

Miten muualla?
Hallitus on käyttänyt muutaman kerran oikeuttaan liittää kriisikunta toiseen. Vuonna 2014 hallitus ilmoitti, että Tarvasjoki pakkoliitetään Lietoon ja Lavia Poriin.
Tarvasjoki ja Lavia olivat ennen pakkoliitoksia noin parin tuhannen asukkaan taloudellisessa kriisissä olevia kuntia. Tarvasjoki näytti vihreää valoa kuntaliitokselle, mutta Lieto ei olisi taloudellisessa kriisissä olevaa naapuria halunnut.
Lavia ja Pori taas molemmat vastustivat yhteistä tulevaisuuttaan. Lavia oli tehnyt alijäämäistä tulosta 11 vuoden ajan ennen pakkoliitosta.
Samassa vaiheessa valtioneuvosto hylkäsi Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin yhdistymisesityksen; Jalasjärvi oli löytänyt Kurikasta itselleen parin ja vapaaehtoisen liitoskumppanin.
Kuntarakennelain mukaan valtioneuvosto voi päättää kriisikunnan yhdistämisestä toiseen kuntaa, jos muutos on välttämätön asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi.
Vanhanaikaisia pakkoliitoksia tehtiin muinoin kohtalaisen paljon – esimerkiksi Pielisensuu liitettiin Joensuuhun vuonna 1954.

Juttu kuntajakoselvittäjien esityksestä

Jaa:

Facebook