Tähkä aukesi yleisölle

– Tämä on näyttely meistä ja meidän ajasta. Työstä ja työn jäljestä, lausui Pentti Kuokkanen Liperin maaseutumuseo Tähkän avajaisissa.

Museon Sähkö – Virtaa maaseudulle -avajaisnäyttely houkutteli liperiläiset liikkeelle tiistai-iltapäivällä. Syystäkin, sillä Liperi-Seuran puheenjohtaja Esko Jokiniemen mukaan kyseessä oli kaksinkertainen juhla.

– Tässä yhdistyvät sekä näyttelyn avajaiset että hallin käyttöönvihkiminen, Jokiniemi myhäilee.

Penkkiurheilun aikaan

Tähkän uudenkarhea hallitila on sisustettu edellisen vuosisadan konein, valokuvin ja viihdevempaimin.

Näyttelyyn tutustuva ja vuonna 1946 Liperiin syntynyt Jorma Jurvanen naurahtaa olleensa lapsena onnellisessa osassa, sillä hän ei itse joutunut kärsimään sähköttömyydestä.

– Isä ja äiti muuttivat tänne vuonna 1945. Talo rakennettiin tuomari Ratisen kartanon viereen, ja sieltä vedettiin meillekin helposti sähköt, Jurvanen selittää.

Ensimmäisiä taloon tulleita sähkölaitteita oli radio. Kaasuhellaa perhe käytti Jurvasen mielikuvan mukaan melko pitkään, mutta lopulta saatiin myös sähkölevy.

Vuonna 1963 pirttiin saapui mustavalkoinen televisio, joskaan ei ihan kylän ensimmäisenä.

– Sitä ennen käytiin kirkonkylällä Martti Pulkkisen luona katsomassa poikien kanssa mäkihyppyä, Jurvanen muistelee.

Tehoa työelämään

Liperiin vuonna 1962 muuttaneen eläinlääkäri Juhani Kososen mielestä on hyvä, että vanhoja laitteita on saatu museoitua ja nuoremman sukupolven nähtäville.

– Hahmottuu lapsillekin miten nopeasti tekniikka on kehittynyt. Ne kun räpläävät kaiken maailman tabletteja joista en itse ymmärrä mitään, vitsailee Kosonen.

1960-luvulla myöskään navettojen sähkövalaistus ei ollut itsestäänselvyys, ja eläinlääkärit tekivät usein työnsä öljylampun valokeilassa.

– Nuorilla ja terävillä silmillä se vielä onnistui, mutta kyllä sähkölamput helpottivat ammattia kummasti, Kosonen pohtii.

Radiossa ei 1960-luvulla ollut kuin pari kanavaa, joista yksi oli toki ruotsiksi. Ohjelmaakaan ei tullut kuin osan ajasta.

– Kun yöradio alkoi jossain vaiheessa, niin alkoi jaksaa paremmin yövuorossakin, Kosonen muistelee.

Muita Kososen elämään positiivisesti vaikuttaneita muinaisajan uutuuslaitteita olivat muun muassa pölynimuri ja pyykkikone.

Virtaa ja animaatioita maaseudulle

– Tähkä-halli on Liperi-Seuran viime syksynä valmistunut näyttelyhalli
– Suurin osa 452 515 euroa maksaneen Tähkän rahoituksesta kerättiin julkisilta tahoilta. Suurimmat yksittäiset avustukset tulivat Pohjois-Karjalan maataloussäätiöltä, Pohjois-Karjalan Sähköltä, Pohjois-Karjalan OP-liitolta, Liperin Osuuspankilta, Väinö Tuhkasen säätiöltä sekä rakennustoimisto Eero Reijoselta. Kunnan varoja hankkeessa ei käytetty
– Tähkä-projekti alkoi vuonna 2005 Liperin kunnan maatalousmuseon kehittämiseksi teettämästä selvityksestä.
– Tähkä-nimi on liperiläisen koululaisen Aleksi Leppäsen käsialaa
– Penttilässä järjestettävä vuoden teemanäyttely liittyy suomalaisen animaation 100-vuotisjuhlaan liperiläisen Seppo Putkisen ja kumppaneiden töiden merkeissä