Konekitkentää ja puunkorjuuta

UPM:n rastilla esiteltiin taimikon konekitkentää. Koneenkuljettaja Matti Salmela on ollut tärkeässä roolissa Naarvan kitkentälaitteen testaamisessa sekä sen kehittämisessä.

Metsäalaa uhkaavaan työvoimapulaan reagoidaan koneiden käyttöä lisäämällä.

– Metsähoito on hyvä ala nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa kasvaa puuta reippaasti enemmän kuin sitä keretään hakata ja käsitellä, toteaa Karelwood Oy: n kehitysjohtaja Simo Kuittinen.

Harijärven maastossa esiteltiin keskiviikkona nykypäiväistä metsänhoitoa ja koneita. Ammatistaan kertovia metsäalan yrittäjiä painoi yhteinen huoli – tulevaisuuden työvoimapula.

Ongelmana kausiluontoisuus

– Sivistynyt veikkaus on, että metsänhoitoon liittyvistä töistä noin kymmenen prosenttia tapahtuu tällä hetkellä koneellisesti, arvelee Metsäkeskuksen Mika Nousiainen.

Tulevaisuudessa osuus tulee lisääntymään. Työvoiman saatavuus on ongelma, ja houkuttelevuutta vähentää töiden kausiluontoisuus.

– Perinteisesti talvella on tehty puunkorjuuta täysillä. Kesällä sitten ihmetellään, että mitä tehtäisiin, Jussi Hirvonen Joen Metsä Oy:stä kertoo.

Esimerkiksi kuusikoita voitaisiin hänen mukaansa harventaa koneellisesti enemmän myös kesäisin. Juuristovahingot ovat talvikautta todennäköisempiä, mutta huolellisella työllä riskit saadaan minimoitua.

– Alalla tapahtuu kehitystä kaiken aikaa, mutta mullistavia läpimurtoja harvemmin. Tärkeää olisi saada koneisiin monimuotoisuutta. Saman kuskin ja koneen pitäisi pystyä työskentelemään ympäri vuoden, mutta kuitenkin useammissa hommissa, Mika Nousiainen arvelee.

Yhdellä iskulla

Karelwoodin Simo Kuittinen kysyy ensimmäisenä, onko toimittaja nykyinen vai tuleva metsänomistaja. Koneellinen istuttaminen on ollut kuvioissa jo 25 vuotta. Raha tulee sitä kautta metsänomistajan kukkaroon nopeammin, kun taimi saa parhaan mahdollisen kasvuympäristön.

– Putkella kuusen taimia istuttava työmies on päivän päätteeksi naatti, mutta kone ei väsy. Se hoitaa kerralla kaksi työvaihetta – maan muokkauksen ja istuttamisen – ja pienentää siten myös hiilijalanjälkeä, hän toteaa.

Kone muokkaa taimen ympärille sopivan mättään, ja osaa tarvittaessa lisätä maahan oikean määrän vettä ja ravinteita.

Uutta tekniikkaa

Kuittinen kertoo tulossa olevan muun muassa tietokoneohjelman, joka merkitsee istutushetkellä taimien tarkan sijainnin.
Ohjelman avulla puut on helppo löytää jatkokitkentää varten.

Myös UPM esittelee viimeisintä huutoa olevaa kitkentälaitetta.

– Kone korvaa neljä työmiestä, ja saatava laatu on parempi kuin raivaussahalla. Juurivaurioita ei aiheudu, ja kustannukset ovat 60 prosenttia perinteisestä taimikonhoidosta, kertoo Antero Pasanen UPM Silvasta.

Laitteita on Suomessa vasta noin 20.

Metsäpäivällä pyrittiin esittelemään alaa ja herättämään kiinnostusta, ja se oli osa Joensuussa järjestettävää Silva 2013 -näyttelyä.

Jaa:

Facebook