Koulurintamalla kuohuu, maanantaina tärkeitä päätöksiä

Kunnan järjestämä koulukuuleminen keräsi viime viikon keskiviikkona toista sataa henkeä Viinijärven koululle.


Avi:n ylitarkastaja Lehtola ihmettelee päättäjien lyhytnäköisyyttä kouluverkkopäätösten teossa.

Maaseutulasten oikeudet nousivat viime viikolla valtakunnalliseksi puheenaiheeksi, kun Itä-Suomen aluehallintoviraston sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola arvioi kouluverkon harvenemisen olevan merkittävä syy lasten pahoinvoinnin lisääntymiseen. Alle 50 oppilaan kouluja on lakkautettu sadan vuositahtia jo kahdenkymmenen vuoden ajan.

Lehtolan mukaan koulupäätökset tarvitsevat tuekseen nykyistä huomattavasti monipuolisemmat laskelmat. Hän muistuttaa, että hyvään hallintoon kuuluu faktoihin perustuva selvitystyö.

– Laskelmista jätetään pois vähänkin vaikeammin arvioitavat seikat. Heijastusvaikutuksia ei huomioida, jolloin päätökset ovat lyhytnäköisiä. Finanssipoliittisestikin tämä on älytöntä.

Kouluverkon huima harventaminen ei ole Lehtolan mukaan realisoitunut säästöinä. Hän epäilee, että isolla poliittisella kentällä ei uskalleta tunnustaa tätä.

– Ei haluta tutkia, koska se asettaa poliittisen päätöksenteon historian huonoon valoon.

Hyvinvointiosaaminen puuttuu

Hyvinvoinnin hinta ei voi laskelmissa olla nollaa euroa. Tarkkaa hintaa ei osata sanoa, mutta ennaltaehkäisevä työ hyvinvoinnin eteen on moninkertaisesti korjaavaa edullisempaa.

– Opetustoimen menot ovat kasvaneet joka vuosi indeksiä enemmän, pahoinvointi on kasvanut kolminkertaisiksi ja kallis psykiatrinen hoito on nelinkertaistunut.

Koulujen lakkautukset eivät tätä yksi selitä, mutta niillä on Lehtolan mukaan selkeä merkityssuhde.

Toki suurin osa lapsista sopeutuu uuteen kouluun hyvin. Lehtola kuitenkin muistuttaa, että joukossa on aina muutamia sosiaalisesti heikompia lapsia, joiden koulunvaihto ei suju mutkitta. Yksittäisenkin lapsen ”hinnaksi” voi tällöin muodostua satojen tuhansien eurojen sote-menot.

Lapsia on kuultava

Lehtola ei ole koulujen lakkauttamista vastaan, jos suunnitelmat perustuvat faktoihin, kuten oppilasmäärän vähenemiseen.

Ylitarkastaja muistuttaa lisäksi lapsen oikeuksien sopimuksesta, joka velvoittavat kuulemaan lasta. Lapsivaikutusarvio olisi vähintäänkin tehtävä. Lakiin on kirjattu, että lapsia pitää pyrkiä kohtelemaan tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta.

– Aikuisten olisi syytä antaa lapsille ääntä. Ei propagandamielessä, vaan kysellä heiden kokemuksiaan. Kannustan vanhempia olemaan aktiivisia, jotta nämä maan hiljaiset saisivat äänensä kuuluviin.

– THL:n kouluterveyskysely osoittaa, että lapselle on erittäin tärkeää, että hän kokee tulleensa kuulluksi. Aikuiset huomaisivat lisäksi saavansa paljon tärkeää tietoa lapsilta.

Virkamies kiinnittäisi huomiota myös väestökehitykseen vaikuttaviin seikkoihin.

– Koulupäätöksillä kiihdytetään maaseudun tyhjentymistä, joka on itseään ruokkiva ilmiö.

Koulukuulemisessa yli sata huolestunutta

Laskelmia jos jonkinlaisia, isällisiä neuvoja, uhoamista ja virkamiesten pahoittelevia puheenvuoroja. Liperin koulukuulemisessa ei vältytty kyyneliltäkään.

Viikko sitten keskiviikkona järjestettyyn kuulemistilaisuuteen oli saapunut väkeä eri puolilta Liperiä pitkälti toista sataa henkeä.

Virkamiehet ja luottamushenkilöt toistelivat useaan otteeseen, että asia on heille epämieluinen. He muistuttivat esittävänsä vaihtoehtoja, joista luottamushenkilöt valitsevat jotakin.

– Meidän ei tarvitsisi olla tässä, jos kunnan talous olisi kunnossa. Tulokertymä oli viime vuonna tyrmistyttävän huono. Olotilamme on nöyryyttävä, kunnanjohtaja Hannele Mikkanen totesi tilaisuuden alussa.

Raikuvimmat aplodit saivat Viinijärven yläkoulun oppilaat Jenni Turunen ja Noora Hyttinen.

– Meistä koulumme pitää säilyttää, koska täällä opettajat tuntee meidät, kiusaamisen osataan puuttua ja luokkakoot ovat sopivia.

Yläkoulun oppilaista 148 on allekirjoittanut vetoomuksen koulunsa säilyttämisen puolesta.

Kouluille omat budjetit

Siikasalmen yksityisen koulun rehtori sekä kunnanhallituksen ja valtuuston jäsen Jari Keronen esitti harkittavaksi koulukohtaisia budjetteja. Hänen laskelmiensa mukaan säästöjä syntyisi riittävästi, eikä yhtään koulua tarvitsisi lakkauttaa.

– Koulukohtaisella rahankäytöllä olisi silloin katto, Keronen selitti.

– Kaksiopettajaiset koulut toimivat kuin olisivat kolmiopettajaisia ja kolmiopettajaiset kuin olisivat neliopettajaisia.

Hän peräänkuulutti rohkeutta tehdä toisin kuin muualla, jossa kouluja ajetaan alas.

– Meidän on uskallettava tehdä erilaisia päätöksiä talous huomioiden, Keronen totesi.

Sirpa Naumanen kyseli Ristin ja Vaivion kyläkoululaisten mahtumista taajamakoulujen tiloihin. Vuonna 2019 Ylämyllyn ja Vaivion koulualueiden yhteisoppilasmääräksi alakoulussa arvioidaan 587 oppilasta.

Ylämyllyn koulun rehtori Riitta Hyttinen totesi Vaivion koulun oppilaiden sulautuvan nykyisiin ryhmiin. Tulevien vuosien oppilasmäärän kasvuun hän kommentoi, että Paloaukealta on vapautettavissa muutama luokka uusien ryhmien käyttöön.

Viinijärven koulun rehtori Virpi Eronen esitti laskelman, jonka mukaan Ristin koulun oppilaat mahtuvat heidän ryhmiinsä.

Omia laskelmia

Lautakunnassa esitettyjä laskelmia epäilevät ovat talven mittaan tehneet omia summauksiaan säästövaikutuksista. Eri tahot esittelivät tilaisuudessa omia näkemyksiään todellisista säästöistä. Esimerkiksi vanhempainneuvostot eivät usko säästöihin.

Koulun sulkeminen ja tyhjilleen jääminen tarkoittaisi, että kiinteistömenoista kolmannes säilyisi, mutta ne siirtyisivät sivistystoimelta teknisen toimen ongelmaksi.

Koulukuljetuksista keskusteltiin useampaan otteeseen. Virkamiesten mukaan kuljetuskustannusten lisääntymistä on hankala laskea kovin tarkkaan, koska jokaisen lapsen kulut pitäisi eritellä potista. Hämmennystä yleisössä herätti sivistysjohtajan tokaisu, että tarkkoja kustannuksia kukaan ei kehtaa laskea.

Useissa puheenvuoroissa ihmeteltiin, miten kunnan taloutta ei ole saatu käännettyä 25 vuoden mittaan. Onko vika johdossa? Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Mira Karjalainen sen sijaan kysyi, onko luottamushenkilöiltä puuttunut rohkeus tehdä ratkaisuja?

Vanhempien puheenvuoroissa todettiin, että veroprosentin nosto olisi aiheellista.

– Laatu maksaa, ei palvelut tule ilmaiseksi, Matti Soininen puolsi veronkorotuksia.

Mitä kylille tapahtuu?

Yleisö oli huolissaan, miten juuri kaavoitetut tontit niin kylillä kuin Viinijärvelläkin käyvät kaupaksi, jos kouluverkko supistuu? Moni kertoi muuttaneensa maalle mielessään läheinen kyläkoulu.

– Itse olen rakentanut talon Salokylälle koulun takia. Koulun lähteminen tuntuu pettämiseltä, sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Piritta Kärki totesi.

Ristissä asuva Riikka Timonen ihmetteli, miksi lasten lisääntyessä kouluja täytyy sulkea. Samaisen kylän Marjut Pöllänen korosti pienessä koulussa opiskelun tuntuvan turvalliselta.
– Tuntuu, ettei kukkaan arvosta lasta, Pöllänen herätteli.

Tunteisiin vetoavan puheenvuoron piti myös salokyläläinen Tiina Karvinen.

– Meillä lapset kysyi kotona, että mitä pahhaa myö on tehty, kun kunnanisät on meille suuttuneet?

Puheenjohtajana tilaisuudessa toiminut sivistyslautakunnan puheenjohtaja Mira Karjalainen kokosi lopuksi tilaisuuden evästykset muutamalla sanalla yhteen.

– Veroprosentin nosto ja tiukempi talouskuri.

Vanhempainneuvosto ja kylä järjestivät lisäksi sunnuntaina yleisötapahtuman, jossa päättäjät istutettiin paneelikeskusteluun. Tästä enemmän päivän paperilehdessä.

Maanantaina kunnanhallitus päätti puoltaa kyläkoulujen säilyttämistä. Maanantaisessa valtuustossa koulukysymykset ovat ensimmäisenä asialistalla.

Kokousta ennen kunnantalon edessä on odotettavissa liikehdintää.

Vastaa