Kyläkoulujen lakkauttaminen sivistyslautakuntaan

Lakkautusuhan alla olevalla Salokylän koululla vietettiin viime lauantaina ulkoilupäivää. Päivän ohjelmassa oli muun muassa mäenlaskua, lumikenkäilyä ja hiihtoa.

Liperin sivistyslautakunta käsittelee tänään kolmen alakoulun lakkauttamista. Sivistysjohtajan ehdotuksessa Ristin, Vaivion ja Salokylän koulut lakkautettaisiin. Ristin koulun oppilaat siirtyisivät ehdotuksessa Viinijärvelle, Vaivion Ylämyllylle ja Salokylän Liperiin.

Kolmen kyläkoulun sulauttaminen taajamakouluihin tuottaisi päätösehdotuksen mukaan 210 000 euron säästöt loppuvuodelle 2013. Summa muodostuu säästyvistä henkilöstömenoista ja kiinteistökuluista.

– Säästösummaan on huomioitu, että kiinteistöt olisivat jäämässä kunnalle, sivistysjohtaja Arto Jormalainen kertoo.

– Jos koulun oppilaat siirtyvät isompaan kouluun, välttämättä ei tarvitse siirtää heidän opettajaa samaan kouluun. Kun opettajia jää eläkkeellä ja siirtyy vuorotteluvapaalle, niin heidän tilalleen voidaan näitä opettajia siirtää. Meille syntyy virkasäästöjä sitä kautta, Jormalainen jatkaa.

Jormalainen arvioi, että yksittäisen koulun lakkauttaminen aiheuttaa vain viidestä kahdeksaan tuhannen euron lisäkustannukset kunnan koulukuljetuksiin.

– Tällä hetkellä jo yli 60 % kunkin koulun oppilaista on koulukuljetuksessa, ja kysymys on suurimmaksi osaksi lyhyistä koulumatkoista. Tällöin lisäys ei ole kovin suuri.

Ryhmäkoot kasvavat

Lisäksi ehdotuksessa pienennetään Viinijärven ja Liperin koulujen tuntikehystä yhteensä kahden ryhmän verran, mikä kasvattaa koulujen ryhmäkokoja. Muutos tuottaisi esityksen mukaan 90 000 euron säästöt vuodelle 2013.

– Missään koulussa ryhmäkoot eivät, yhtä luokkatasoa lukuun ottamatta, kuitenkaan tämän seurauksena kasvaisi yli 25:n. Isoimmat ryhmät on huomioitu lisäämällä jakotunteja tärkeissä aineissa, Jormalainen lupaa.

Vaaditut säästöt tiukassa

Mikäli ehdotus ei mene sivistyslautakunnassa läpi, sivistystoimen menot eivät pysy annetussa talousarviossa, ellei valtuusto myönnä lisärahaa.

– Meille on talousarviossa annettu tavoitteeksi 400 000 euroa säästöjä. Mikäli näitä säästöjä ei hyväksytä, meidän on elettävä sen mukaan, Jormalainen ennakoi.

Kiinteistö ja henkilöstökustannukset muodostavat Jormalaisen arvion mukaan 60-70 % budjetista.

– Esimerkiksi koulutarvikkeet ovat meillä koko kunnassa reilut 200 000 euroa vuoteen, joten näin suurien säästöjen kerääminen muualta kuin kiinteistö- ja henkilöstökustannuksista on mahdotonta. Myös lomautuskysymykset ovat perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen puolella vaikeita toteuttaa, Jormalainen kertoo.

Vastaa