Turvetuotanto keskusteluun Rääkkylässä

Vapo Oy on hakenut ympäristölupaa Rääkkylän Ruplansuolle turvetuotannon aloittamiseen. Nyt paikallisilla on mahdollisuus kertoa omat näkemyksensä asiasta.

Suunnitelman mukainen 71 hehtaarin laajuinen suoalue sijaitsee Oravilahdessa. Piirustusten mukaan pumppaamo sijaitsisi Koivusalon tien lähettyvillä, suoalueen pohjoispuolella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Sahiojaan, Mensuojaan, Keikonjokeen ja lopulta Oravilahden lävitse Oriveteen Hämeenselälle.

Turvetuotannon ympäristöluvista noin kolmannes hylätään Aluehallintovirastossa. Avi:n ympäristöneuvos Antti Ylitalo muistuttaakin, ettei lupakäsittely ole mikään läpihuutojuttu, vaan kuulemisella on todella merkitystä.

Jos ympäristölupa on evätty, se on johtunut yleensä vesistön merkittävän pilaantumisen vaarasta.

– Mikäli vesistö on erityisen paljon virkistyskäytössä tai sillä on kalataloudellinen merkitys niin pilaantumisen riski on tietysti suurempi, Ylitalo kertoo.

Valumavedet siis päätyvät lopulta Oravilahden kuivatusalueen kautta Koivuniemen edustalle. Yrittäjä Riitta Soininen käy asiasta kierroksilla.

– Tämä on ihan törkeätä. Vuosikymmenet kuivatusalueen vedet ovat valuneet tähän, joten tämä lisäys on kyllä viimeinen niitti, hän puhahtaa.

– Meitä on tässä neljä matkailuyrittäjää vieri vieressä. Kyllä se kunnassakin tiedetään.

Asutusta lähistöllä

Ympäristölupahakemukseen liittyvä kuulutus on lähetetty monille Rääkkylän eteläisissä osissa.

Lähimmät suoalueet sijaitsevat 400 metrin päässä asutuksesta ¬– alle puolen kilometrin etäisyydellä on seitsemän tilaa. Vapo on ilmoittanut jättävänsä suojapuuston omistamalleen alueelle asutuksen ja tuotantoalueen väliin.

Vapon mukaan tuotannosta ei aiheudu pöly- tai meluhaittaa, eikä siitä synny merkittäviä vaikutuksia pohjavesialueisiin tai yksityisiin kaivoihin.

– Muistutuksia kannattaa tehdä, koska niistä voidaan saada uutta tietoa, jota hakija ei ole tuonut esiin.

Ylitalo muistuttaa, että mikäli lupa myönnetään, on viranomaisen vastattava kaikkiin kuulumisessa esille tulleisiin vaatimuksiin ja perusteltava näkökantansa.

Harvinaisia lintuja

Nykytilassaan Ruplansuo on puoliksi ojitettua turvekangasta ja pitkälle muuttunutta rämemuuttumaa. Puolet alueesta on ojittamatonta lähes luonnontilassa olevaa lyhytkorsirämettä ja –nevaa.

Ruplansuolla tavataan uhanalaisista lajeista taivaanvuohi. Lisäksi siellä on havaittu teeri, sääski ja valoviklo.
Eniten julkisuudessa kuitenkin keskustellaan vesistön tummumisesta. Turvepuoli osoittaa sormella usein myös metsäpuolen suuntaan, sillä kaikkialtahan valumia syntyy enemmän tai vähemmän.

– Jos suokenttä on avattu niin toki siitä sateen myötä valuu enemmän ravinteita kuin kasvillisuuden suojaamasta metsästä.

Kunnalta lausunto

Vapon keskimääräinen turvesuo on noin sadan hehtaarin kokoinen, joten Ruplansuo on tämän mittapuun mukaan keskimääräistä pienempi tuotantoalue.

Kunnanjohtaja Yrjö Eronen suhtautuu varauksellisesti turvetuotantoon, koska ei pidä turvetta uusiutuvana luonnonvarana.

– Turve on ikiaikaista ainesta, hän miettii näkökantaansa.

– Kunnan pitää selvittää tarkasti turvetuotannon sivuvaikutukset luontoon ja antaa oma lausuntonsa hakemukseen. Onkamojärvien läheisen turvesuon vaikutukset näkyvät ympäristössä selkeästi.

Erosen mukaan Rääkkylän toiveet kasvattaa vesistömatkailua eivät oikein istu turvetuotantoajatukseen – ainakaan kun tiedossa on vesien kulkeutuminen läpi ojien aina Oriveteen saakka.

Asianosaiset voivat tehdä hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia Avi:lle. Muilla on oikeus esittää mielipiteensä hakemukseen.

Kirjallisten muistutusten jättöaikaa on 10. joulukuuta saakka.

Turvetuotanto
– Suolta kerätään kuivannutta turvetta 10-15 senttiä kesässä
– Jotta suolla kannattaa aloittaa turvetuotanto, turpeen paksuus täytyy olla 1,5-2 metriä. Yhdellä suolla urakoidaan noin 15-20 vuoden ajan
– Tuotannon päättymisen jälkeen kyseisellä suolla tehdään jälkikäyttöön liittyviä toimia
– Vapon keskimääräisen turvesuon koko on sata hehtaaria ja se työllistää noin 7,5 urakointityöntekijää
– Yhden turverekan kuljettama energiamäärä riittää noin kolmeksi vuodeksi omakotitalon lämmittämiseen
– Ruplansuon alueella olisi tarkoitus tuottaa 36 000 kuutiota jyrsinpolttoturvetta vuodessa