Helteellä hyvä tulee

Vadelmapensaissa komeilevat vihreät raakileet punastuvat yksi toisensa jälkeen kuin merkkinä siitä, että pian on aika herkutella. Lopultakin, saattavat vadelmanystävät todeta – onhan sadon kypsymistä saanut tänä suvena odotella hieman tavanomaista pidempään. Syy moiseen löytyy kesän puhutuimmasta ilmiöstä, viileästä ja sateisesta säästä.

– Sateisesta säästä ei ole vielä ollut haittaa vadelmalle. Ratkaisun hetket ovat kuitenkin käsillä: jos satokauden aikana on kosteaa, marjat homehtuvat helposti ja niiden laatu kärsii muutoinkin, viinijärveläinen marjanviljelijä Urpo Airaksinen kertoo.

– Kuivaa ja lämmintä säätä siis toivotaan.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton mukaan vadelman pääsatokausi alkaa heinä-elokuun vaihteessa; satokausi jatkuu aina elokuun loppuun saakka. Tuona aikana puutarhavadelmapensaista kerätään talteen noin 0,7-0,8 miljoonaa kiloa marjoja.

Airaksisen tilalla puutarhavadelmaa viljellään noin hehtaarin alalla.

– Satomäärät vaihtelevat 2000 kilon puolin ja toisin, vuodesta riippuen.

Mieluiten maakunnasta

Vadelma on paitsi hyvänmakuinen, myös erittäin terveellinen marja. Se sisältää runsaasti C-vitamiinia ja kivennäisaineita, kuten magnesiumia, kalsiumia ja fosforia. Energiaa marjassa on sitä vastoin vähän.

Vadelmalla voi siis herkutella hyvällä omalla tunnolla, niin tuoreena kuin pakastettunakin. Pakastaminen kun ei juuri vaikuta vadelman ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin.

Airaksinen kuitenkin huomauttaa, ettei ole se ja sama, millaisilla vadelmilla herkuttelee. Kotimaisia marjoja voi popsia surutta, olivatpa ne sitten kasvaneet metsässä tai puutarhassa, mutta ulkomaalaisten vadelmien kanssa on syytä olla tarkkana.

– Ulkomaalaiset vadelmat pitää aina keittää ennen syömistä Eviran ohjeiden mukaan. Etelä- ja Keski-Euroopassa marjoja myrkytetään moninkertaisesti Suomeen verrattuna, eikä kasteluvesikään ole puhtainta mahdollista.

– Tilallamme ei ole milloinkaan käytetty myrkyllisiksi luokiteltavia torjunta-aineita. Hieman ennen kukintaa kasvustot käsitellään joinakin vuosina kertaalleen vattukuoriaisen ja vattukärsäkkään torjumiseksi torjunta-aineella, joka luokitellaan haitalliseksi – eli vaikkapa vahvempien kotipesuaineiden tasoiseksi. Pensasmustikkaa ei käsitellä mitenkään, Airaksinen kertoo.

Marjanviljelijä kehottaakin suosimaan oman maakunnan marjoja.

– Ylipäätään marjoja ostaessaan kannattaa kiinnittää huomiota niiden alkuperään. Jos marjat käy ostamassa tilalta, tietää varmasti missä ne on tuotettu.

Kaksi päivää aikaa

Airaksisen tilalla vadelmasato kerätään talteen parinkymmenen poimijan voimin.

– Ensisijaisesti pyrin työllistämään paikkakuntalaisia. Poimijoiden saatavuudessa on kuitenkin ongelmansa, ja tarvittaessa palkkaan myös ulkomaalaista työvoimaa.

Poimijoille on tilausta, sillä kypsiä vadelmia ei passaa pensaissa seisottaa.

– Kypsä marja on poimittava kahden päivän kuluessa. Kaikkein parhaiten vadelma säilyy jos se poimitaan nippa nappa kypsänä, Airaksinen sanoo.

Jaa:

Facebook