Kuntaliitoskriteerit ankaria

Hallinnon- ja aluekehityksen ministeriryhmä hyväksyi eilen keskiviikkona kuntarakenteen kuntauudistusta ohjaavat kriteerit.

Jo yhdenkin kriteerin täyttyminen osoittaa ministeriryhmän päätöksen mukaan, että kunnalla on liitostarve. Kuntaministeri Henna Virkkusen johtaman ryhmän mukaan kunnat voivat käynnistää kriteerien pohjalta tarvittavat kuntaliitosselvitykset sekä muodostaa uusia kuntia. Vielä ei kepistä ole tietoa, mutta juuri nyt meneillään on myös valtionosuusjärjestelmän uudistaminen.

Yksi kriteereistä on 20 000 asukkaan väestöpohja. Sen tarkoituksena on vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä.

Laadukas perusopetus tarkoittaa ministeriryhmän mukaan sitä, että kunnassa on vähintään 50 lapsen ikäluokat.

Toinen kuntaliitostarpeen osoittavista kriteereistä on työpaikkaomavaraisuus, mikä tarkoittaa kunnan työssäkäyvän väestön ja kunnassa olevien työpaikkojen suhdetta. Kriteerin mukaan kunnan työpaikkaomavaraisuus tulisi olla vähintään 80 prosenttia.

Vaihtoehtoisesti suuri pendelöinnin määrä ohjaa kunnan liitostarvetta keskuskunnan suuntaan.
Kolmantena kriteerinä on kunnan taloustilanne. Kriisikunnan leima osoittaa kriteerin mukaan liitostarpeen.

Lisäksi kuntaliitoksen tarpeessa ovat kunnat, joiden talous on kriisiytymässä. Esimerkiksi jos kunnan taseen kertynyttä alijäämää on vähintään 500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää on myös toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä.

Poikkeukset tapauksittain

Kriteerit ovat pohjana hallituksen valmistelemalle rakennelaille, jonka on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.5.2013. Rakennelaki lähtee kuntiin lausuntokierrokselle syksyllä.

Kriteereistä poikkeaminen on myös mahdollista tapauskohtaisesti. Perusteena voisi olla harva asutus ja toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen. Poikkeaminen olisi mahdollista vain jos kunnalla on edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen erityisavustaja Laura Rissasen mukaan poikkeamisista ei vielä keskustella. Tarkoituksena olisi, että kaikki yhdenkin kriteerin täyttävät kunnat lähtevät kuntaliitosselvitystä tekemään.

– Kunnat, jotka eivät täytä kyseisiä kriteerejä eivätkä tee tarvittavia päätöksiä kuntaliitoksista, saavat valtion erityisselvittäjät, Rissanen selventää.

Hyvä tilanne ei riitä

Rääkkylän kunnanjohtaja Yrjö Erosen mukaan Rääkkylä aikoo hakea poikkeamista. Kunta on ilmoittanut olevansa kiinnostunut itsenäisyydestä, vaikka kunnan asukasluku on 2 500 kieppeillä.

– Eipä tässä mitään uutta ollut. Ilman muuta haetaan poikkeusta, Eronen totesi.

– Pystymme tuottamaan palvelumme yhteistyössä muiden kanssa, hän jatkoi.

Talouden puolesta Rääkkylällä ei ole hätää, sillä jo vuoden 2010 lopussa kertynyttä alijäämää oli alle 500 euroa ja viime vuonna tämä väheni entisestään.

Toisaalta ministeriryhmän mukaan yksittäisen kunnan hyvä tila ei riitä, jos alueen toiminnallinen kokonaisuus ei ilman kyseistä kuntaa ole saavutettavissa.

– Siinä suhteessa Rääkkylänkin tulisi ottaa osaa selvityksen tekemiseen seutukunnallaan.

Liperi otti keväällä itsenäisen kunnan linjan, eikä tämän jälkeen asiasta ole keskusteltu puoleen taikka toiseen.

– Nyt luottamushenkilöt ovat lomilla kyllä heinäkuun yli. Seuraavassa valtuustoseminaarissa elokuussa asiasta varmasti keskustellaan, kunnanjohtaja Hannele Mikkanen miettii.

– Outokummun ja Joensuun välisiin asioihin emme ole reagoineet, Mikkanen jatkaa.

Hallitus tulee kannustamaan kuntia yhdistymisavustuksilla. Yhdistymispäätös on tehtävä 1.4.2014 mennessä ja yhdistymisen on tapahduttava vuosina 2015-2017.

Kesälahden kunta yhdistyy Kiteeseen vuoden 2013 alusta. Uusi kaupunki saa valtiolta yhdistymisavustusta kaksi miljoonaa euroa.

Vastaa