Liperissä asutaan peltojen keskellä
Liperin kirkonkylän maisemaa hallitsevat pellot, kuten leipäpitäjälle sopii. Työn alla olevan yleiskaavan tiimoilta halutaan lisätä vuorovaikutusta kaavoittajan, maatilojen ja asukkaiden kesken.
Kirkonkylällä ja sen lähiympäristössä on parikymmentä suurempaa maatilaa ja saman verran pienempiä. Niiden koko vaihtelee kymmenestä 250 hehtaariin. Sekä olemassa oleva että tuleva asutus sijoittuvat siis käytännössä tilojen naapuriin.
– Maatalous ja peltomaisema ovat leimallinen osa kirkonkylää, tähdentää yhteiskuntasuunnittelija Reino Kuivalainen.
Vireille tulevassa osayleiskaavassa maatalouden ja asutuksen yhteensovittamista halutaan parantaa. Yhtenä keinona käytetään maatilaselvitystä.
– Vapaaehtoisilla ja luottamuksellisilla haastatteluilla kerätään tietoa tilojen suunnitelmista maankäytön suhteen. Tiedot otetaan huomioon kaavoituksessa, selvittää hankevastaava Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjalasta.
– Vastaavaa selvitystä ei ole aiemmin Pohjois-Karjalan alueella tehty, hän huomauttaa.
Samaan aikaan kaavoitettavalla alueella tehdään selvitykset maiseman, luonnon ja kulttuuriympäristön osalta. Kaavan laatiminen on tarkoitus aloittaa tulevana syksynä. Valtuuston käsittelyyn se on toiveissa saada loppuvuodesta 2013.
Lannan haju harmittaa
Varsinaisen kaavoitustyön ohessa halutaan kasvattaa maatilojen ja kirkonkylän asukkaiden välistä yhteisymmärrystä. Kirkonkylälle muuttaa väkeä, jolla ei ole omakohtaista kosketusta maatalouteen. Niinpä lannan haju ja naapurissa möyrivät maatalouskoneet saattavat yllättää.
– Joskus törmätään jännittyneisiin asenteisiin molemmin puolin, Kuivalainen toteaa.
Tutustumista pyritään helpottamaan muun muassa kahdella maatilakävelyllä. Ne järjestetään tulevan syksyn Leipäpäivän yhteydessä.
– Maatilat saavat esitellä kävijöille toimintaansa. Esimerkiksi lannan hajua on helpompi sietää, kun ymmärtää, miten se liittyy ruoan tuottamiseen, Päivi Jokinen selittää.
Toisaalta moni haluaa asumaan juuri maalaismaiseman äärelle. Heille Liperin kirkonkylä voi olla houkutteleva vaihtoehto.
– Usein käy niin, että ensin muutetaan kaupungista Ylämyllylle. Muutaman vuoden päästä aletaan etsiä väljempiä oloja kirkonkylältä, Viinijärveltä tai haja-asutusalueelta, yhdyskuntasuunnittelija tuumii.