Onkamoille suunnitellaan pohjapatoa

Hankekoordinaattori Tuovi Vaaranta esittää pohjapatohankkeeseen vaadittavan yhdistyksen perustamista.

Onkamojärvien seuraavaksi kunnostutoimeksi suunnitellaan pohjapatoa.

Onkamojärvien kohentamisprojekti alkoi vuonna 2009, jonka jälkeen on muun muassa niitetty ruovikoita ja poistettu roskakaloja, ja nämä toimenpiteet jatkuvat myös tulevana kesänä. Kunnostustoimet jatkuvat ainakin vuoteen 2013 saakka.

Meneillään olevien toimien lisäksi nyt ehdotetaan alimman veden korkeuden säätelyä, rantojen entisöintiä ruoppaamalla sekä mahdollisesti myös imuruoppauksia pohjamutaa poistamalla. Viimeksi mainitut toimet vaativat aluehallintoviraston luvan.

Tähän saakka hankkeita on hallinnoinut Sintsin ja Niemisen kyläyhdistys, joka ei omista rantaa Onkamojärvillä. Vesilain mukaan kyläyhdistys ei voi olla asianosainen ilman omistussuhdetta, joten pohjapatohankkeen toteuttajaksi tulisi perustaa oma yhdistyksensä. Jäseniksi tulisivat rantaviivaa omistavat kesämökkiläiset, ranta-asukkaat sekä maa- ja metsätalousmaan omistajat.

– Kustannuksilta ei voi välttyä, vaikkei kuuluisikaan yhdistykseen. Mikäli hanke toteutuu ja kaikki kiinteistöjen omistajat osallistuvat, olisi kolmen vuoden aikana maksuosuus noin 90 euroa kiinteistöä kohden, Vaaranta kuvailee.

Ely-keskus on jo osittain teettänyt esiselvityksen pohjapadon rakentamisen mahdollisuuksista Nivajokeen, joka vaikuttaisi suoraan Onkamoiden alimman veden korkeuden säätelyyn.

Mikäli keskiveden korkeutta haluttaisiin nostaa viiden senttimetrin verran, tulisi alimman veden korkeutta nostaa 20 sentillä. Tämä tarkoittaisi viime kesän alimman tason kohtaan verrattuna pinnan nousua noin 10 sentillä.

– Niin sanottujen intiaanikesien aiheuttamat suuret vaihtelut jäisivät pohjapadolla pois, Ely-keskuksen Janne Kärkkäinen laskee.

Mikäli keskiveden korkeutta nostettaisiin enemmän, voi vesi alavilla mailla vallata rantaa niin, että yhdistykselle tulisi korvausvelvollisuuksia viljeltäville pelloille ja metsämaille. Myös vesilain vaatimat maanmittaukset ja jakotoimitukset tulisi tällöin tehdä.

Kritiikkiä Nivasta

Pohjapadon vaikutusalueella asuville lähetettiin pienimuotoinen selvitys hankkeesta, ja siinä mainittiin, ettei Nivanjokea pitkin pääse Onkamolta Pyhäselälle kanootilla, saati veneellä. Tämä aiheutti kuulijoissa tiukan vastalauseryöpyn.

– Lausunnossa on selkeä epäkohta, sillä jokea käytetään läpikulkureittinä, myös myllyn kohdan kapeikosta kuljetaan. Joensuun kaupunki on tehostanut Nivajoen kanoottikäyttöä, ja siinä kuljetaan myös moottorivenein, Onkamojärven rannalla mökkeilevä ja Nivassa asuva Matti Mäkelä ilmoittaa.

Myös ammattikalastajien tiedetään käyttävän reittiä silloin, kun vesi on riittävän korkealla. Tieto asettaa patohankkeen uuteen tilanteeseen, jota tutkitaan parhaillaan.

– Tarvitaan tarkat faktat veneiden syvyydestä ja painosta. Jos joella liikutaan tuhansien tonnien painoisilla alueilla, se kaataa koko hankkeen. Soutuvene on mahdollista vetää padon läpi, mutta ei sitä suurempia, Kärkkäinen tietää.

Varsinkin Nivajoenvarren asukkaat toivat esille huolensa padon vaikutuksista läpikulkureitin käyttöön. Myönteisiä odotuksia hankkeelle on varsinkin Onkamoiden pohjoispuolella, jossa kaivoista näkyy pohja kuivana kesänä.

Eniten hankkeesta tulisivat hyötymään ranta-asukkaat, sillä se vaikuttaisi järven virkistyskäyttöominaisuuksiin positiivisesti, nostaen samalla myös kiinteistöjen arvoa.

– Pohjapadolla voitaisiin estää niin sanotut kuivat kesät, kun veden pinnan korkeuden vaihtelua pystyttäisiin ohjaamaan, Vaaranta selventää.

Haittoja kertyisi niille maanomistajille, joiden osuus jäisi veden alle alavilla mailla.
Hanke toteutuu, mikäli kolme neljäsosaa maanomistajista päättää kirjallisesti lähteä mukaan. Projektista ei saa myöskään aiheutua kohtuutonta haittaa yksityiselle.

Mikäli pohjapadon rakentamiseen päädytään, on tiedossa pitkäaikainen projekti; yhteisö ei voi purkautua, mikäli sillä on vesilain mukaisia velvoitteita.

Jaa:

Facebook