Maitotilalliset ahtaalla

Sallisten navetassa Liperin Roukalahdella lypsyllä on samanaikaisesti kuusi lehmää. Parhaimmillaan yhdeltä ammulta heruu kerralla yli 20 litraa maitoa.

Tuottaja saa maitolitrastaan yhä suuremman korvauksen, mutta riittääkö se? Maatalouden menot kasvavat kovaa vauhtia.

Valion Osuuskunta ItäMaidon alueellisessa tuottajien tapaamisessa toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen muistutti, että suomalaisen maidon keskimääräiset tuotantokustannukset ovat selkeästi maidosta maksettavaa hintaa korkeammat.

– Valio maksaa maidosta tuottajalle sen mukaan, mitä se markkinoilta saa. Muutoin tuotanto on tukiriippuvaista.

Maidon tilityshinta nousi viime vuoden aikana kahdeksan prosenttia, kun taas rehut, lannoitteet ja energia kallistuivat huomattavasti enemmän.

– Eihän tilityshinnan nousu parantanut tuloksentekokykyä, mutta piti sitä onneksi yllä, ItäMaidon hallituksen jäsen Olli Laaninen arvioi.

Rääkkylässä kasvua

Valtakunnallisesti Valion vastaanottaman maidon määrä laski 1,5 prosenttia viime vuonna, mutta maitokate nousi seitsemän prosenttia. Valion Osuuskunta ItäMaidon suunta on sama.

ItäMaidon tuottajille maksettiin viime vuonna 43,80 senttiä maitolitralta, mikä on yli kolme senttiä edellisvuotta enemmän.

Liperiläisistä ItäMaidon tiloista viime vuonna kuusi pisti pillit pussiin. Rääkkylässä taas tilamäärä säilyi samana; yksi lopetti ja yksi suurempi tila siirtyi ItäMaidon tuottajaksi. Tämä näkyi kunnan maitomäärän hurjana 11 prosentin kasvuna.

Valion lisäksi muutamat rääkkyläläiset tilat myyvät maitonsa Kiteen suuntaan Arla Ingmanille.
Lähtökohdat Pohjois-Karjalan maidontuotannon kasvattamisella ovat hyvät, sillä Joensuun meijeri vastaanottaa vuosittain 55 miljoonaa litraa enemmän maitoa kuin mitä maakunnan tiloilta tällä hetkellä heruu.

Helteet haittana

Kuumat kesät ovat vaikuttaneet maitomääriin ja lehmien keskituotos on laskenut.

– Onhan se maidon tuottaminen lehmälle fyysinen suoritus.

Liperiläinen maitotilallinen Birgitta Sallinen allekirjoittaa helteiden negatiivisen vaikutuksen. Sallisilla se on näkynyt myös tiineystilastoissa.

– Huomioin tässä vastikään, että meidän lehmillä on hirmu pitkät tyhjien kuukausien jaksot. Eli kuumuus on vaikuttanut selvästi hormoneihin.

Kesähelteet vaikuttavat myös sadon laatuun ja säilyvyyteen, vaikka määrät ovat pysyneet korkealla. Rehu on monin paikoin menettänyt ravinnerikkautensa nopeaan tahtiin, mikä on näkynyt läpi talven lypsetyissä maitomäärissä.

Luomu kiinnostaa

Liperin Myllyn uutinen siirtyä luomurehun tuotantoon lisää alueen kiinnostusta siirtää maatalouttaan luomun suuntaan. Raisio on luvannut ostaa kaiken lähellä tuotetun luomuviljan; maitotilalla muutos on hankalampi.

– Tuotanto ja kysyntä täytyy pitää sopivalla tasolla. Mutta aina luomumaitoa tarvitaan hieman enemmän kuin, mitä kysyntä on, Lukkarinen tarkensi.

ItäMaidon vastaanottamasta maidosta hieman yli prosentti on tällä hetkellä luomua.
Yleisen maailmantalouden kehityksen vaikutuksia luomuruuan kysynnän kasvuun odotetaan jännityksellä.

Maitotilat vuonna 2011

– Pohjois-Karjalassa vuoden 2011 lopussa 679 maitotilaa, joista 606 on Valion Osuuskunta ItäMaidon asiakkaita. Vähennystä noin 50 tilaa vuodessa

– Liperissä ItäMaidon asiakkaita vuoden 2011 lopussa 85 tilaa. Vuoden aikana vähennystä kuusi tilaa; maitomäärissä vähennystä 3,9 prosenttia

– Rääkkylässä 26 tilaa toista vuotta peräkkäin ja maitomäärissä 11 prosentin kasvu

– Liperiläinen ja rääkkyläläinen maitotila tuottaa keskimäärin 200 000 litraa maitoa vuodessa. Pohjois-Karjalassa vaihtelua 122 000–257 000 litran välillä

– Pohjois-Karjalan maatalouden myyntituloista maidon osuus on vajaat 70 prosenttia (Liperi 66 % ja Rääkkylä 60 %)

– ItäMaito maksoi maakunnan maidontuottajille 60,5 miljoonaa euroa vuonna 2011 (Liperi 8,9 miljoonaa ja Rääkkylä 2,7 miljoonaa)

– Liperi on Pohjois-Karjalan kuntien ykkönen maidon tuottamisessa 18 miljoonan litran osuudellaan

Osuuskunta ItäMaidon palkitut maidon tuottajat:

Pronssinen Walter Ehrstöm –mitali, 10 vuotta E-luokassa: Kari Heiskanen, Liperi, Terho Kokko, Liperi, Birgitta ja Vesa Sallinen, Liperi, Jukka Kinnunen, Rääkkylä.

Hopeinen Walter Ehrstöm –mitali, 20 vuotta E-luokassa: Risto ja Auli Rouhiainen, Liperi.

Kultainen Walter Ehrstöm –mitali, 25 vuotta E-luokassa: Hannu ja Marja-Leena Voutilainen, Liperi.

30 vuotta E-luokassa: Leila Koljonen, Liperi.

Vastaa