Liperi ja Rääkkylä itsenäisyyden kannalla

Pohjois-Karjalassa vierailleelle kuntaministeri Henna Virkkuselle annettiin yhtä kylmää kyytiä kuin mitä valtiovalta on maakunnan suuntaan puhaltanut.
Kuntauudistuksen kierros aloitettiin tiistaina Pohjois-Karjalasta. Ministeri Virkkusta odotti Joensuun konservatorion pihalla mielenosoitus ja runsas mediaväki.

– Ei vielä ole mitään päätetty, runsaasta vastaanotosta yllättynyt Virkkunen kommentoi televisiokameroille.

Itse kuntauudistus ei kuitenkaan ratkaise Virkkusen mukaan vielä paljonkaan; avainasemassa on palvelujen järjestäminen remontin jälkeen.

Uhkana nykyisille kunnille on väestön ikääntyminen, jonka myötä huoltosuhteen käyrä nousee mitä jyrkintä ylämäkeä. Kun koko Suomen huoltosuhde on tällä hetkellä alle 50 lasta ja vanhusta sataa työssäkäyvää kohden niin vuoteen 2030 mennessä suhde on jo 75. Pohjois-Karjalan kriittisimmillä alueilla se uhkaa nousta samassa ajassa yli 130 huollettavaan sataa työssäkäyvää kohden.

Pohjois-Karjalan kaikki kunnat ovat hyvinkin riippuvaisia valtionosuuksista, joten kunnan tämänhetkinen hyvä taloustilanne ei työryhmää ole vakuuttanut.

– Valtion talouskasvu ei ole hyvä, joten riippuvaisuus on riski, Virkkunen kommentoi.

Toisaalta Virkkusen mukaan tällä hetkellä hyvin toimeen tulevassa kunnassa taas palvelujen valikoima on pieni ja kunta ei pysty tuottamaan paljoakaan ei-lakisääteisiä palveluja.

Torjuntaa ja taistelumieltä

Maakunnan kunnista yli puolet tyrmäsi totaalisesti rakennetyöryhmän esityksen Pohjois-Karjalan kolmesta kunnasta.

Liperin ja Rääkkylän lisäksi Ilomantsi, Kontiolahti ja Polvijärvi kritisoivat rankasti virkamiestyönä tehtyä esitystä ja julistautuivat puheissaan itsenäisiksi kunniksi. Kitee ja Kesälahti taas olivat ehdotukseen tyytyväisiä.

Liperin puheenvuoron piti valtuuston puheenjohtaja Eero Reijonen, joka kutsui kuntien kuulemismenettelyä täydeksi teatteriksi. Hän tähdensi, että tämä karttaharjoitus on torjuttava.

– Parantuuko kuntien huoltosuhde tai tienaavatko kunnat enemmän euroja, jos ne liitetään yhteen? No ei.

Rääkkylän kannan esittänyt Tapio Hämäläinen luonnehti tilaisuuteen osallistujia saattoväeksi, sillä valtio sen kun rokottaa maakuntaa.

– Rääkkylä ei tule vapaaehtoisesti lähtemään kuntaliitoksiin. Tulemme vastustamaan niitä loppuun asti, rauhanomaisin keinoin, anarkistikunnaksi nimitetyn valtuuston puheenjohtaja totesi.

Kaupunkiseutu yhteen

Kunnallishallinnon rakenne –työryhmän puheenjohtaja Päivi Laajala esitteli lyhyesti suunniteltujen kolmen suurkunnan taustalla olevia tekijöitä.

Kuuden kunnan kimppaan kuuluva Liperi on selvityksessä ajateltu liitettävän luonnollisesti Joensuuhun suuren pendelöinnin ja kuntayhteistyön takia. Porukan suurin kysymysmerkki, Ilomantsi liitettäisi tähän kokonaisuuteen, kun se ei muuallekaan luontevasti yhdisty.

– Ilomantsin väestönkehitys on erittäin negatiivista ja sen huoltosuhde vuonna 2030 olisi 126, Laajala selvitti.

Kuuden kimpan pinta-ala kohoaisi hurjaan 9 658 neliökilometriin.

Alueen jo monipuolinen kuntayhteistyö saisi Laajalan mukaan selkeämmän hallinnon. Isolla valtuustolla olisi ohjausvaltaa, kun tällä hetkellä kuntaa edustaa pari luottamushenkilöä ylikunnallisessa toimielimessä.

Keski-Karjala kimppaan

Rääkkylän työryhmä esittää kuuluvaksi Keski-Karjalaan neljän kunnan kimppaan. Esityksessä todetaan, että kyse olisi neljän haasteellisessa tilanteessa olevan kunnan yhdistelmästä.

Rääkkylän tunnustetaan kuuluvan enemmän Joensuun työssäkäyntialueeseen, mutta kun Ilomantsikin on jo osa Joensuuta niin ei kaupunkia voi liiaksi kasvattaa.

Rääkkylässä on kauhisteltu oman alakoulun kohtaloa; opetusministeriön mukaan vasta 55 lapsen ikäluokan myötä pystytään tuottamaan perusopetus laadukkaasti.

– Koulut olisivat edelleenkin siellä missä oppilaat ovat, mutta järjestäjä vain olisi isompi, ministeri Virkkunen rauhoitteli.

Kolmen suurkunnan Pohjois-Karjala

Kuntauudistuksen rakennetyöryhmä esittää, että Pohjois-Karjalassa olisi kolme kuntajakoselvitysaluetta. Kuntia ei olla yhdistämässä ilman selvityksiä.

Alueita on mietitty kokonaisuuksina, joissa myös niin sanotut ei-halutut kunnat on pyritty liittämään johonkin isompaan yksikköön.

Esityksen mukaan Joensuu, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Kontiolahti ja Ilomantsi muodostaisivat 117 000 asukkaan kunnan vuoden 2017 alkuun mennessä. Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Kesälahti muodostaisivat Keski-Karjalaan yhden 19 000 asukkaan kunnan. Pielisen Karjalaan esitetään 29 000 asukkaan kuntaa.

Kuntiin on nyt lähtenyt sähköinen virallinen kuulemislomake, johon kunnilla on aikaa vastata huhtikuun puoliväliin saakka.

Päättäjät ja kansalaiset pääsevät vaikuttamaan myös netin keskustelualustoilla. Maakunnallinen löytyy osoitteesta www.owela.fi/kuntauudistus/pohjois-karjala.