Satasella valokuidun omistajaksi

Runkokaapelissa kulkee 192 kuitua.

Valtuustosaliin kokoontui torstai-iltana yli 30 valokuitua janoavaa pitäjäläistä. Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunnan lempinimi julkistettiin myös tilaisuudessa. Yli 50 ehdotuksen joukosta osuuskunnan hallitus valikoi muutamia suosikkeja, joista kaksi valikoitui yhdeksi yhdistelmänimeksi.

– Kahta samaa ehdotusta ei tullut. Mukana oli lyhenteitä sekä nimiä, joissa oli käytetty Rääkkylää, verkkoa tai nettiä. Moni ehdokkaista oli jo rekisteröity esimerkiksi yrityksen nimeksi, hallituksen sihteeri Raita Joutsensaari taustoittaa.

Palkitun Valopiuha-nimen takana on siis kaksi eri ehdotusta, joiden molemmat tekijät palkittiin liittymillä.

– Riitta Kuivalainen ehdotti Valoa, ja Anne Laasonen piuhaa, Joutsensaari selventää.

Lokakuun alussa muodostettu työryhmä on työskennellyt tiiviisti saadakseen laajakaistan kuntaan mahdollisimman pian.

– Verkon pituus tulee olemaan noin 360 kilometriä, josta tukematonta aluetta on kirkonkylä. Rahoitus perustuu tukien ohella lainaan, jota lyhennetään liittymis- ja kuukausimaksujen avulla, osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Tuure Hirvonen valottaa.

Osuuskuntamalli on käyttäjälle hyvin edullinen; liittymän hinnaksi on kaavailtu satasta, kuukausimaksuksi viittäkymmentä euroa kuussa. Ilman osuuskuntaa liittymämaksu voisi kohota jopa tuhansiin euroihin.

– Jokaiseen vakituiseen asuntoon pyritään saamaan valokuitu, ja myös mahdollisimman monelle kesäasukkaalle. Tuhat liittyjää on tavoite, joka perustuu Rautavaaralta saatuihin laskelmiin, Hirvonen jatkaa.

Turvaverkoksi vanhuksille

Ensimmäistä vaihetta pyritään toteuttamaan jo ensi vuonna. Pääasiassa Hammaslahden- ja Liperintien reunamia kiertävä runkokaapeli vedetään ensimmäiseksi vuonna 2008 toteutetun kyselyn perusteella akuuteimmiksi havaituille alueille. Kakkosvaiheessa on Haapasalmi-Sangenlahti-Jaama, ja viimeisenä valokuidun saa Rasisalon ja Kiesvaaran alue.

– Jos kiinteistö on alle kahden kilometrin päässä rungosta, kaapeli vedetään liittymämaksun hinnalla. Tästä yli meneviltä matkoilta maksetaan kolme euroa metriä kohden, Matti Kontiainen selvittää.

Kesäasunnoille puolestaan suunnitellaan lisämaksun napsahtavan jo puolen kilometrin ylityksestä. Mahdolliset talokeskittymät alentavat lisämetreistä maksettavaa hintaa.

– Ideana on, että mökkiläiset myisivät kuitua toisilleen. Tonttien osalta kannattaa miettiä kuidun vetoa jo nyt, vaikkei vielä muutamaan vuoteen rakentaisikaan. Jälkiliittyjille maksu lasketaan kustannusperusteisesti, ja verkoston rakennusvaiheessa liittymä tulisi huomattavasti edullisemmaksi, Kontiainen vinkkaa.

Rakennuspaikoille ja osa-aikaisessa käytössä oleville kesämökeille on suunnitteilla ns. passiivinen liittymä; liittymämaksun lisäksi maksettaisiin kiinteä summa vuodessa eikä kuukausittaista käyttömaksua.

Osuuskunta valmistelee loppuvuoden kiivaasti liittymisehtoja ja -lomakkeita.

– Tammikuun ensimmäisenä päivänä voi jo hakea osuuskunnan jäseneksi, lomakkeita tulee jakoon nettisivuston ohella myös muun muassa kauppoihin, Hirvonen lupaa.

Valopiuha.fi-sivusto avautuu myös samana päivänä. Osuuskunta jalkautuu myös kuntaan; liittyjiä houkutellaan kyläkierroksilla kevään aikana.

Maanviljelijöille, yrittäjille ja etätyöskentelijöille valokuitu on edellytys ammatinharjoittamiseen, mutta tuo mukanaan myös televisiokanavia ja etäpalveluja.

– Ikäihmisten kannattaa huomioida tulevaisuuden mahdollisuudet. Liittymä nostaa rakennuksen arvoa, ja sen kautta voidaan myös tukea kotona asumista mahdollisimman kauan nykyteknologian avulla, Kontiainen vihjaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *