Valonkantaja
Lucia-neito on varsin usein vaaleahiuksinen, kaunis nuori nainen.
Koulupäivä alkaa huomenna Viinijärvellä varsin poikkeuksellisella tavalla. Oppilaat kokoontuvat pimeään juhlasaliin, jota saapuu valaisemaan Lucia-neito kulkueineen. Viattoman valkoisiin sonnustautuneet, kynttilöitä kantavat neidot lukevat Pyhää Luciaa käsittelevän tekstin, jonka jälkeen he poistuvat salista kauniisti laulaen.
– Lucian päivän viettämisellä on koulussamme pitkät perinteet. Tapana on, että ruotsin kielen opettajat järjestävät Lucian päivän ohjelman; niin myös tänä vuonna, Viinijärven koulun rehtori Virpi Eronen kertoo.
– Lucia-kulkueessa on pääsääntöisesti seitsemännen luokan tyttöjä.
Napolilainen venelaulu
Joulukuun 13. päivänä Lucia-kulkueet tuovat valoa pimeyteen useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Tunnetuin näistä tapahtumista on Suomen Lucia-neidon kruunaaminen Helsingin Tuomiokirkossa. Kruunaamisen jälkeen tämä ”oikea” Lucia esiintyy neitoineen Tuomiokirkon portailla, jonka jälkeen kulkueen ohjelmassa on kierros Helsingin keskustassa.
Lucia esittää liki poikkeuksetta Sankta Lucia –laulun, joka oli alun perin napolilainen venelaulu – laulu kertoi Napolin satamasta nimeltään Santa Lucia.
Suomen Lucia-neito valitaan Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin yhteistyönä, tosin lopullisen sanansa valinnassa sanoo äänestävä yleisö. Ensimmäisen kerran Lucia-neito valittiin Suomessa vuonna 1949.
Suomenruotsalaisten juhla
Lucian päivän vietto edustaa Suomessa melko tuoretta kulttuuriperintöä – ulottuuhan kyseisen neidon legenda liki kahden tuhannen vuoden taa. Sisiliassa Luciaa on palvottu pyhimyksenä jo 400-luvulla, ja keskiajalla neidon kultti levisi myös Pohjoismaihin.
Luciaan liittyvä rikas kansanperinne alkoi Skandinaviassa muodostua 1600-1700-luvuilla. Mainintoja tästä löytyy erityisesti Ruotsista.
Ruotsista Lucian päivän vietto lienee saapunut myös Suomeen. Katolisesta pyhimyskalenterista periytynyttä juhlaa ovat maassamme viettäneet varsinkin suomenruotsalaiset.
– Suomalaisten keskuudessa Lucian päivän vietto ei ole lyönyt itseään samalla tavoin läpi. Toki se myös suomalaisten kulttuuriperintöön kuuluu, mutta ohuempana, Liperin kirkkoherra Heikki Holkeri luonnehtii.
Liperin seurakunnassa ei Lucian päivään liittyviä tapahtumia järjestetä.
– Tiettävästi ei ole koskaan järjestetty. Tiedossani ei myöskään ole, että päivää vietettäisiin muissakaan seurakunnissa Joensuun seudulla, Holkeri sanoo.
INFO: Pyhä Lucia
– katolisen kirkon kanonisoima pyhimys ja ortodoksisen kirkon muistelema pyhä, joka koki marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen hallituskauden lopulla noin vuonna 304. Mitään muuta Luciasta ei varmuudella tiedetä; legendoja on sitäkin enemmän
– Pyhän Lucian päivä osuu samaan ajankohtaan esikristillisen keskitalven valon juhlan kanssa. Myös nimi Lucia viittaa valoon
– sokeiden ja näkövammaisten pyhimys
– nykyisissä juhlatavoissa Lucian päivänä loistava kynttilänvalo saatetaan tulkita auringonpaisteen sekä ihmisten välisen lämmön vertauskuvaksi
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.