Liperi tekee harkitusti alijäämää

Hallituksella on uskallusta esitykseen, sillä vuoden 2011 lopussa entisten alijäämien uskotaan olevan katettuna.

– Tämä on tällainen välivuoden talousarvio, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Jorma Pitkänen toteaa eikä tunnusta sen viittaavan ensi syksyn kuntavaaleihin.

Kunnanhallituksen puheenjohtajiston mukaan talousarviossa on kaksi huonoa puolta. Menot kasvavat, mutta tulot eivät. Erityisesti uhkakuva valtionosuuksien 800 000 euron leikkauksista 26 miljoonaan rokottaa talousarviota alaspäin. Verotulojen taas uskotaan säilyvän entisellään 33 miljoonassa eurossa.

– Valtion hallitusohjelma on kunnille kertaluonteinen shokki. Emme kuitenkaan halunneet mennä siitä missä rima on matalin, Pitkänen viittaa veroprosentin säilyttämiseen entisellään.

Pitkänen uskoo henkilökohtaisesti tulojen parempaan kehitykseen.

Toimintakulujen kasvu on Liperissä ensi vuonna neljä prosenttia noussen yli 120 miljoonaan. Euromääräisesti puolet kulujen kasvusta katetaan toimintatuottojen lisääntymisellä ja toiset pari miljoonaa jää kattamatta.

Sote ja sivistys kasvussa

Sosiaali- ja terveydenpalveluiden, Okulin maksuosuudeksi on talousarviossa määritelty 20,4 miljoonaa. Alkuperäinen raami oli vuoden 2011 talousarvion mukainen 19,6 miljoonaa, joten siihen ei aivan päästy.

Tänä vuonna miljoonan lisämäärärahan tarvinneeseen lastensuojeluun tartutaan ensi vuonna ennaltaehkäisevästi.

– Kahden perhetyöntekijän verran aiomme panostaa varhaiseen puuttumiseen neuvolan kautta, kunnanhallituksen puheenjohtaja Sanna Parkkinen kertoo.

Lastensuojelun asiakkaissa on kaikenikäisiä lapsia, mutta erityisesti teini-ikäisiä. Tänä vuonna avohuollon asiakkaina on arvioitu olevan 220 lasta.

Ikäihmisten palvelurakennetta halutaan muuttaa yhä enemmän avopalveluiden suuntaan. Laitoshoitoa on vähennetty jo Okuli-alueella 52 paikan verran.

Terveyskeskussairaaloissa taas jonottaa parikymmentä potilasta avohuoltoon.

– Jos palveluketju pelaisi niin Okuli-alueella ei tarvittaisi näin montaa akuuttia vuodeosastoa. Nyt poliittinen päätös rakenteista on tekemättä, kun tilanne on vielä sumussa, kunnanjohtaja Hannele Mikkanen toteaa.

Lähipalvelujen määrittely ja lääkäripalvelujen sijainti tuodaan valtuustolle päätettäväksi, jotta suunnittelua päästään käynnistämään ensi vuonna.

Sivistyspuolella menojen kasvua on 900 000 euroa vuoteen 2011 verrattuna. Tästä yli puolet syntyy varhaiskasvatuksesta, johon uskotaan uppoavan puoli miljoonaa tänä vuotta enemmän.

Talousarvio sisältää kotihoidon kuntalisän, jonka ei ennakoida tuovan apua päivähoidon kasvuun.

Investointiraha ei riitä

Kunnankamreeri Hannu Raninen totesi 2,5 miljoonan vuosittaisen investointimäärärahan olevan Liperin kokoiselle kunnalle liian pieni.

– Suurin investointitarve on terveyspalveluissa. Meidän pitäisi päästä keskittymään pitkällä aikavälillä niihin, Raninen muistuttaa.

Keskeiset investoinnit ensi vuonna ovat 700 000 euroa uuden Toimelan peruskorjaukseen sekä 800 000 euroa Lautasuon koulu- ja ruokalarakennuksen peruskorjaukseen päivähoidon tarpeisiin. Terveyspalvelujen toteuttamisen suunnitteluun on varattu 135 000 euroa ensi vuodelle.

Liperin koulukeskuksen piharemontin miljoonahankkeeseen ei investointirahaa löydy, mutta tekniselle toimelle osoitetaan 150 000 euroa piharemontin pienempään toteutukseen.

– Piha halutaan saada ensi vuonna kuntoon, Parkkinen toteaa.

Kasvua ei Ylämyllyltä

Liperin 100-150 asukkaan kasvutavoitteen ei odoteta ensi vuonna toteutuvan Ylämyllyltä, sillä tontteja luovutetaan Jyristä vain kahdeksan kappaletta. Sen sijaan kirkonkylän Pietarisenpellon tontit ovat luovutettavissa ensi keväänä ja Viinijärven Kontkasen alueen toivotaan houkuttelevan yhä enemmän rakentajia.

Vuoden 2011 kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana väestömäärän kasvu on Liperissä ollut vain 12 henkilön verran.

Talouden tasapainottamisohjelma Liperillä on vuosiksi 2009-2015 ja se sisältää veroprosentin korotuksen.

– Se on varmastikin ohjelmassa vuodelle 2013, johtoryhmä toteaa.

Lainakantaa Liperillä arvioidaan ensi vuonna olevan 29,6 miljoonaa eli 2 400 euroa asukasta kohden.

Jorma Pitkänen arvioi, että uuden kuntalain ohjaus alkaa näkyä viimeistään vuonna 2017 aloittavan valtuuston työssä. Silloin tunnusluvut on oltava kunnossa.

– Silloinen valtuusto on kovassa paikassa. Talouden suunnittelukausi on sen jälkeen yksi valtuustokausi ja mikäli siinä ei onnistuta, siitä tehdään luultavasti sanktioitu asia, Pitkänen ennustaa.