Potentiaali lepää maatiloilla

Biokaasun voimalla kulkevia autoja on Pohjois-Karjalassa vain muutama.

Liikennekäyttöön tarkoitetun biokaasun tuotanto herättää kiinnostusta maatalousyrittäjien keskuudessa. Onkin varsin mahdollista, että liikennebiokaasua ryhdytään liperiläisilläkin maatiloilla tuottamaan jo lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä biokaasun tuotantolaitoksia on Pohjois-Karjalan alueella vain kolme: yksi Kontiosuon jäteasemalla, toinen Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla ja kolmas Biokympissä Kiteellä.

Maakunnassa on sekä tarjontaa että kysyntää biokaasua kohtaan, mutta ongelmana on, etteivät nämä tahot kohtaa toisiaan kovinkaan hyvin. Kyselytutkimuksen mukaan Pohjois-Karjalan kotitalouksista 61 prosenttia ja kuljetusalan yrityksistä 64 prosenttia ovat kiinnostuneita siirtymään biokaasuauton käyttöön, kun biokaasun tankkaus tulee mahdolliseksi. Kiinnostus on jo nyt huomattavasti suurempaa kuin maakunnan nykyisten biokaasulaitosten kapasiteetti olisi liikennebiokaasuksi jalostettuna.

Liikennebiokaasun omavaraista tuottamista ja jakelua pyritään Pohjois-Karjalassa edistämään hankekokonaisuuden avulla.

– Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa luodaan edellytykset liikennebiokaasun tuotanto- ja tankkauspaikoille sekä biokaasuautojen käytölle. Uusiutuvia liikenteeseen –hankkeessa kehitetään puolestaan uusia koulutuskokonaisuuksia biokaasun ja muihin liikenteen uusiutuviin polttoaineisiin liittyvän uudenlaisen osaamisen luomiseksi maakuntaan. Liikennebiokaasua energiatiloilta –hankkeessa taas luodaan malli ja edellytykset energiamaatiloille, jotka tuottavat ja käyttävät monipuolisesti uusiutuvaa energiaa, erityisesti liikenne- ja traktoribiokaasua, liikennebiokaasukehittäjä Anu Laakkonen kertoo.

Yhteishankkeet mahdollisia

ProAgrian vetämä Liikennebiokaasua energiatiloilta –hanke käynnistyi viime tiistaina Liperissä järjestetyn seminaarin yhteydessä. Tilaisuudessa valotettiin biokaasuun liittyviä erilaisia näkökulmia; osallistujien joukossa oli niin alan asiantuntijoita kuin biokaasun tuotannosta kiinnostuneita viljelijöitäkin.

Laakkonen korostaa, että liikennebiokaasun ja muun uusiutuvan energian tuotannosta kiinnostuneet viljelijät ennättävät vielä mainiosti ilmoittautua hankkeeseen mukaan.

– Viiden päivän mittainen valmennuskurssi järjestetään lähiaikoina; sen yhteydessä suunnitellaan oman biokaasulaitoksen toteuttamista ja tehdään kannattavuuslaskelmia. Lisäksi tilallisten on mahdollista saada ammattilaisten ohjausta investointeja koskevien yritysryhmähankkeiden käynnistämiseen.

Suurimmat raaka-aineresurssit biokaasun tuotantoon löytyvät juuri maatiloilta. Tätä taustaa vasten onkin toivottavaa, että mahdollisimman moni tilallinen innostuu lähtemään projektiin mukaan.

– Biokaasun tuotantolaitoksiahan on mahdollista rakentaa myös useamman tilan yhteishankkeena, alan asiantuntija Toni Taavitsainen huomauttaa.

Jälkijunassa

Biokaasuautoja on Suomessa tällä haavaa 800, niiden tankkauspisteitä on puolestaan 15. Ruotsissa vastaavat luvut ovat 40 000 ja 200, joten länsinaapuriin verrattuna maamme on jäänyt pahasti jälkijoukkoihin.
Toinen biokaasuautoihin liittyvä epäkohta on se, ettei Suomessa ole vieläkään sisällytetty lainsäädäntöön EU:n puhtaiden ajoneuvojen hankintadirektiiviä.

– Direktiivi astui voimaan vuosi sitten, joulukuussa 2010. Se on osa Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä, vaikka työ- ja elinkeinoministeriö ei ole sitä lainsäädäntöön sisällyttänytkään. Silti kukaan ei tunnu tietävät mitään koko direktiivistä, biokaasuasiantuntija Ari Lampinen päivittelee.

EU:n komissio on vaatinut Suomelta selvitystä puhtaiden ajoneuvojen hankintadirektiivin noudattamatta jättämisestä. Mikäli selvitys ei komissiota tyydytä, se haastaa Suomen EU-oikeuteen.

Direktiivin tarkoituksena on edistää puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen markkinoita sekä vauhdittaa teollisuuden kehittämis- ja investointitoimintaa. Myynnin kasvu auttaa komission mukaan alentamaan kustannuksia ja johtaa ennen pitkää koko autokannan energia- ja ympäristötehokkuuden parantamiseen.

Jaa:

Facebook