Kahvirahoihin kyseltiin korotuksia
Kupponen kuumaa maistui Leppälahden koleassa kylätalossa. Tunnelma kyläläisten ja Liperin kunnanhallituksen yhteisessä keskustelutilaisuudessa oli kuitenkin lämmin, minkä totesivat myös Laimi Heiskanen (vas.) sekä Jorma ja Raija Puustinen.
Kunnanjohtaja Hannele Mikkanen kehui leppälahtelaisia aktiivisuudesta ja erityisesti siitä, että toiminnasta myös tiedotetaan muille. Yhdistyksellä on oma facebook-sivusto, jonne päivitetään ahkerasti tietoja tulevista tapahtumista.
Ja tapahtumia Leppälahdessa riittää.
– Vuoden aikana on järjestetty muun muassa hiihtotapahtuma, tienvarsien siivoustalkoot, kevätjuhlat, luontokirkko, mölkkykisat ja myyjäiset, luetteli Sirkka Puustinen Leppälahden kylätalolla maanantaina järjestetyssä kunnanhallituksen ja kyläläisten keskustelutilaisuudessa. Lisäksi kylällä pyörii käsityöpiiri, naisten laulupiiri ja sukututkimuspiiri.
Jatkuvana huolena on talous, joka ei kärsi pienintäkään suunnittelematonta menoa. Etenkin nyt kun edessä on suurinvestointi kylätalon remonttiin, on kukkaron nyörit laitettava kireälle.
– Ensi vuonna on pakko karsia tapahtumista, jotta saamme korjaushankkeen kunnialla tehtyä, valotti Leppälahden kyläyhdistyksen sihteeri Minna-Liisa Mäkiranta.
Kylien neuvosto koolle
Kunnan suorat avustukset kylätoimintaan ovat perinteisesti olleet pienet. Yhdistyksille on suunnattu noin 200 euron vuosittainen ”kahviraha”.
Hannele Mikkanen asettaa suuria toiveita pitkän tauon jälkeen koolle kutsuttavalle kylien neuvostolle, jonka tarkoituksena on tiivistää kylien välistä yhteistoimintaa.
– Samalla olisi mahdollista selvittää, mitä hankkeita kylillä on vireillä ja suunnata ehkä sitä kautta avustuksia kyläyhdistyksille.
Mikkanen halusi kuitenkin painottaa, että Liperin kunta on satsannut paljon kyliinsä ja niiden infrastruktuuriin. Tästä osoituksena ovat haja-asutusalueiden vesihuolto- ja laajakaistahankkeet. Kunnan suunnitelmissa Leppälahti onkin seuraava kylä, jonne laajakaista tullaan rakentamaan.
Myös jätehuoltokysymysten suhteen toivottiin yhteistyötä kunnan ja kyläyhdistyksen välille. Yhtenä esimerkkinä väläyteltiin uimarannan jätehuollon järjestämistä. Jätepönttöjen valvonta ja väärinkäytöksien estäminen on kuitenkin asia, joka vaatii pohdintaa.
Lämpöä kylätalolle
Leppälahden vuonna 1948 rakennettu entinen maamiesseuran talo palvelee nykyisin kylätalona. Alkamassa on remontti, jossa keittiöpuoli lämpöeristetään ja korjataan muutenkin käytännöllisemmäksi. Samalla uusitaan lämmitysjärjestelmä. Salin puolelle on tulossa tehokkaampi uuni ja keittiöön ilmalämpöpumppu. Myös ikkunat vaihdetaan.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Nissisen mukaan talo on tarkoitus pitää kustannussyistä talvella kylmillään myös jatkossa. Viileillä keleillä siellä tullaan kuitenkin ylläpitämään peruslämpöä, joka lisää huomattavasti talon käyttömukavuutta.
Leader-rahaa on odotettavissa noin puolelle korjauskuluista, mutta loput katetsaan talkoilla yhdessä Leppälahden Erämiesten kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 68 000 euroa. Remontin myötä kylätalon käyttöasteen toivotaan kasvavan entisestään ja esimerkiksi vuokrausten lisääntyvän.
Leppälahden kyläyhdistys on esimerkki elävästä kylätoiminnasta. Tapahtumia riittää – mutta kävijöistä on pula.
– Kylissä olevat tapahtumat olisikin osattava kunnan tasolla hyödyntää sen sijaan, että haikailtaisiin uuden suuren kesätapahtuman järjestämistä Liperiin, kunnanjohtaja Mikkanen muistutti.
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.