Pyörä kunnossa, taidot hallussa?

5-luokkalainen Simo Turunen taituroi pyöräilyradalla. Taustalla suoritusta arvioi Erkki Pesonen Liikenneturvasta.

Pujottelua muovikeilojen lomassa, tasapainoilua kiikkerän laudan yli ja hernepussin siirtelyä kädestä toiseen – ja kaikki tämä polkupyörällä ajellen. Humpan juonena on opettaa koululaisille, että pyöräily on paljon muutakin kuin vauhtiennätysten rikkomista. Taidoille ja tiedoille on huomattavasti enemmän tilausta.

– Kaiken a ja o on tuntea liikennesäännöt ja noudattaa niitä, Liikenneturvan Joensuun aluetoimiston yhteyspäällikkö Marja Siintomaa toteaa.

– Lisäksi on aina hyvä muistaa, ettei kukaan ole liikenteessä yksin. Muut tielläliikkujat on osattava ottaa huomioon, mikä vaatii melkoista pelisilmää. Ennakoinnin merkitystä ei tästä syystä voi liiaksi korostaa.

Vaikka Siintomaan teesit pätevät tasapuolisesti kaikkiin tielläliikkujiin, keskitytään Ylämyllyn koululla ennen muuta lihasvoimalla liikkuviin kaksipyöräisiin, menopeleihin, joilla monet koululaiset taittavat päivittäin koulumatkansa.

– Liikennepäivä koostuu teoriaosuudesta ja käytännön harjoituksista. Luennon aikana käydään läpi muun muassa liikennesääntöjä sekä kypärän käyttöön liittyviä näkökohtia. Käytännön osuus koostuu puolestaan taitoradasta ja pyörän tarkistuksesta.

Taitoradalla oppilaat pääsevät testaamaan, millä tolalla omat fillarin käsittelytaidot ovat. Tarkastuspisteellä annetaan puolestaan palautetta menopelin kunnosta: toimivatko jarrut, löytyvätkö heijastimet sieltä mistä pitäisi.

– Tarkastuskorttiin merkitään, mikäli korjattavaa on. Ajatuksena on, että oppilaat käyvät vanhempiensa kanssa läpi saamansa palautteen, ja korjaavat pyörän tarpeen niin vaatiessa, Siintomaa sanoo.

Liikennepäivänä polkupyöräasioihin paneutuivat Ylämyllyn koulun Paloaukean yksikön oppilaat, käytännössä 3-6-luokkalaiset.

– Eka- ja tokaluokkalaisille taitorata on liian vaativa, Siintomaa tietää.

Lisäksi Ylämyllyn koulun suositus on, etteivät 1-luokkalaiset ylipäätään kulkisi koulumatkojaan polkupyörällä.

Roolimalli ratkaisee

Marja Siintomaa tekee koulukäyntejä Joensuun seudulla etenkin syksyisin ja keväisin. Tarvetta liikennekasvatukselle kiistatta on, sillä jo yksinomaan pyöräilykypärän käytöstä löytyy rutkasti huomautettavaa.

– Pienimmät koululaiset vielä käyttävät kypärää melko kuuliaisesti, mutta isommilta asia ”unohtuu” aivan liian usein. Kypärä saatetaan aamulla kotoa lähtiessä laittaa päähän, mutta se riisutaan kiireen vilkkaa nurkan takana. Ohjaustangossa roikkuvia kypäriä näkyykin katukuvassa ihan liian kanssa.

Vuosittain Suomessa kuolee noin kolmekymmentä pyöräilijää; suurimmalla osalla heistä kuolinsyynä on päähän kohdistunut isku. Usko omaan kuolemattomuuteen riittää silti vakuuttamaan, ettei juuri minulle koskaan mitään satu. Esimerkiksi Joensuussa pyöräilykypärää käyttää vain 24 prosenttia pyöräilijöistä.

– Jätän teille tänne koululle Jussin tarina –dvd:n muistutukseksi siitä, miksi kypärää kannattaa käyttää. Videolla Jussin isä kertoo siitä ainoasta kerrasta, jolloin Kuopiossa asuva Jussi lähti pyöräilemään ilman kypärää, Siintomaa herättelee koululaisia.

Mutta auttaako herättely ja varoittavat esimerkit? Siintomaan mukaan kypärän käyttö tai käyttämättömyys lähtee asennekasvatuksesta.

– Vanhemmilla ja koulun henkilökunnalla on tässä suhteessa iso rooli, he toimivat esimerkkeinä. Jos vanhemmat eivät itse käytä pyöräilykypärää, kuinka uskottavasti he voivat vaatia sitä lapsiltaan?

Vastaa