Puhtaus on puoli mansikkaa

Jari Sallinen viljelee tilallaan mansikoiden ohella myös herukoita, perunoita, porkkanaa ja lanttua.

Sallinen lunasti Pohjois-Karjalan marjanviljelijäin piirin tunnustuksen vuoden marjatilasta sitkeästä työstään luomuviljelyn hyväksi.

– Jaria voi pitää yhtenä ahkerimmista lähiruuan suoramarkkinoijista. Jari on tuttu näky monissa markkinatapahtumissa, yhdistys kiittelee.

Sallisen mansikoista kolmannes lähtee tilalta itsepoimijoiden matkaan. Työntekijöitä tilalla on kolme, joista kaksi tulee välittäjäpörssin kautta Venäjältä.

– Olen kokeillut suomalaisia nuoriakin, mutta hävisivät viimeistään Ilosaarirockin aikaan pelloilta. Siperia opetti, Sallinen harmittelee huonoa sitoutumista kuukauden pestiin.

Asiakkaat Sallisen tilalle löytyvät pääosin lähikunnista; Liperistä, Joensuusta ja Kiteeltä.

– Kaupungeissa luomulla vain on enemmän kysyntää, Pohjois-Karjalan Marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja Ismo Ruutiainen toteaa.

Mansikkalajikkeista tilalla kasvaa Polkaa ja hieman myöhäisempää Bountya. Ruutiaisen mukaan uusista tulokkaista ylikauniin näköinen Rumba on herättänyt kuluttajien kiinnostuksen.

– Rumbahan oli vielä viime kesänä Zumba, mutta tanssin kehittäjä ei antanut käyttää nimeä, hän naurahtaa.


Toinen luomubuumi meneillään

Mansikan kypsyminen makeaksi möllykäksi vaatii nyt sopivaa lämpöä ja auringon valoa.

Toisaalta vuoden marjatilallinen ihastelee 150 vuotiaan tupansa ikkunasta juuri alkavaa sadetta.

– Tunnin saisi ainakin sataa, jotta sillä kastelevaa vaikutusta olisi, Sallinen tiivistää monen marjanviljelijän tunnot helteiden jälkeen.

Sallisen esi-isät saapuivat Rääkkylän Salokylälle aikana, jolloin ranta-alueet oli jo varattu. Niinpä suku joutui 1800-luvun alussa perustamaan viljelmänsä sisämaahan.

– Järveen on niin monta kilometriä, ettei viljelyksille ole rakennettu kastelua. Maa on kuitenkin onneksi ylihikevää.

Jari siirtyi tilan isännäksi vuonna 1987 ja pian pellot muutettiin luomutuotantoon.

– Silloin oli meneillään luomubuumi ja valtio tuki luomuun siirtymistä parilla tuhannella markalla hehtaaria kohden. Nykyisin tuki on enää 120 euroa hehtaarille.

Raha ei kuitenkaan ollut Sallisen luomuinnostuksen taustalla.

– En ole koskaan tykännyt kasvinsuojeluaineista!

Kahden vuosikymmenen aikana luomuviljelijän apukeinot eli erilaiset luonnonmukaiset torjunta-aineet ja tekniikka ovat kehittyneet merkittävästi.

– Petopunkit hankin jo 10 vuotta sitten. Tilan omat mehiläiset taas sopivat hyvin levittämään harmaahometta hävittävää sienivalmistetta, Sallinen listaa mansikoiden suojelukeinoja.

Kaikkien marjatilallisten suurin ongelma, räkättirastaat, aiheuttaa Sallisellekin päänvaivaa. Joka marjaa maisteleva parvi tuhoaa hetkessä satojen kilojen sadon.

– Jos paperimiehen työssä olisi yhtä iso ongelma niin ammattiliitto kyllä puuttuisi siihen, isäntä tuumaa puolitotisena.

Eri kokeilujen jälkeen haulikko on todettu ainoaksi toimivaksi apuvälineeksi.

– Siinä olisi EU-hankkeelle ideaa. Kouluttaa vaikkapa eurooppalainen haukka vaanimaan tilalle.


Parhaat marjat ostetaan nyt!

Leveälahden tilan mansikoita on voinut ostaa Liperin torilta jo viime viikosta lähtien. Ensimmäiset viiden kilon Jonsok-laatikot myytiin lauantaina neljällä kympillä. Tiistaina hinta oli pudonnut jo kolmeen kymppiin.

– Hinta voi tippua vielä hieman, mutta tämähän on jo halpa hinta näin hyvälaatuisesta marjasta, Matti Eronen kehuu alkukauden sadon laatua.

Rasiallisen litrahinta oli alkuviikosta noin neljä euroa.

Matti ja Mikko Erosen tilalta Tutjusta itsepoimijat keräävät vain pienen osan,

– Kaupunkilaiset hakevat keräysreissulta elämyksiä. Liperiläiset eivät kehtaa kerätä itse, vaan ostavat mieluummin tästä torilta.

Jouko Puhakka oli jo kolmatta kertaa pakastemansikkaostoksilla.

– Ostan aina laatikon kerrallaan, mikä on siivoamisen kannalta helpompi, Puhakka tuumaa.

Puhakalle säilömisen aloittaminen heti satokauden alussa on itsestäänselvyys.

– Alkukauden marjat ovat ehdottomasti parempia ja vitamiinejakin niissä on enemmän.


Tuore marja kiinnostaa

Mansikan säilöntäkausi alkoi Pohjois-Karjalan Marjanviljelijäin piirin arvioin mukaan tiistaina 5. heinäkuuta. Satokaudesta odotetaan normaalin pituista viime vuoden superlyhyen sijaan. Markkinoinnin iso ongelma on tavaran valmistuminen kerralla.

– Ihmiset söisivät yhä enemmän tuoreita marjoja, joten tuottajien kannattaisi pidentää satokautta, piirin puheenjohtaja Ismo Ruutiainen kertoo.

Alkukauden sadon parempi hinta houkuttelee viljelijöitä, mutta sadon myöhästyttämiseenkin on keinoja, kuten lajikkeen ja paikan valinta sekä muoviton viljely.

– Satotaimia käyttämällä istutusta voidaan rytmittää.

Maakunnassa mansikan viljelyala kääntyi kasvuun vuonna 2010 ollen nyt 252 hehtaaria. Vajaasta sadasta tilasta kymmenkunta harjoittaa luomuviljelyä.

Maakunnan suurin mansikanviljelyn keskittymä on Kesälahdella, jossa viljellään mansikkaa yli sadalla hehtaarilla.

– Luomumansikkaa kysytään enemmän kuin on tarjontaa, Marjanviljelypiirin sihteeri Päivi Turunen tietää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *