Hallitusohjelma kurittaa kuntia

Mikäli hallitusohjelman suunnitelmat vähentää kuntien saamaa valtionrahoitusta toteutuvat, liperiläisille ja rääkkyläläisille uhkaa langeta noin parin sadan euron lisälasku kunnallisverotuksen kautta.

Maakuntaliitto arvioi, että uuden hallitusohjelman mukaan kuntien valtionosuudet putoavat huimasti, mikä luo Pohjois-Karjalan kunnille selkeät veroprosentin korotuspaineet. Maakuntaliitosta arvioidaan, että pelkästään valtionosuuksien vähentymisestä aiheutuva tuloveronkorotuspaine on Liperissä 1,7 prosenttiyksikön ja Rääkkylässä 2,2 prosenttiyksikön luokkaa.

– Arviossa ei huomioida valtion suunnalta tulevia lisävelvoitteita. Lisäksi alijäämän kattaminen ja kuntatalouden yleinen tila voivat lisätä paineita veroprosentin nostoon, maakuntaliiton kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen toteaa.

Tiaisen mukaan erityisen huolestuttavaa on verotulojen tasausjärjestelmään puuttuminen.

– Kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauksen laskennasta on ensimmäinen askel murentaa koko järjestelmän tukijalka, Tiainen toteaa.

Pelkästään edelle mainittu valtionosuuksien uusjako on rokottamassa Liperiä 0,8 miljoonalla eurolla.
Rääkkylässä vaikutus on lähellä nollaa.

Hallitusohjelma luo Pohjois-Karjalan kunnille muuta maata suuremmat talouden paineet.

– Muualla maassa veroprosentin korotuspaineet ovat arviolta yhden prosentin luokkaa. Maakunnassamme paine on jopa pahimmillaan yli kaksinkertainen, Tiainen toteaa.

Odotettavissa olevista lisävelvoitteista taloudellisesti merkittävimpiä ovat uusi vanhuspalvelulaki sekä pitkäaikaistyöllisyyden hoidon sysääminen yhä enemmän kuntien kontolle.

Rakennelaki ankarampi?

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Paras-hankkeen mukainen puitelaki korvataan uudella rakennelailla. Linjauksia lain sisällöstä on odotettavissa vuoden 2011 aikana. Samalla aiotaan myös käynnistää selvitys kunta- ja palvelurakenteesta. Hallituksen ajatus on muodostaa peruskuntia työssäkäyntialueiden perusteella.

– Meillä Polvijärvellä ainakin eletään voimassa olevan lain mukaan. Täten ilmoitamme elokuun aikataulun mukaisesti valtiolle aikovamme järjestää sote-palvelut tulevaisuudessa Okulin kanssa, Polvijärven kunnanjohtaja Pauli Vaittinen totesi maakuntaliiton tilaisuudessa.

– Vaikka kyllähän nykyinen laki on ihan uskomaton. Meillä on Polvijärvellä Suomen kymmenenneksi tehokkain terveyskeskus ja meidän pitää liittyä yhteisalueeseen.

Vaittisen mukaan rakennelaki kuulostaa sanana entistäkin ankarammalta.

– Viittaahan se rakennemuutokseen, Vaittinen kuittaa.

Vaittinen on Pohjois-Karjalan kuntataloustyöryhmän varapuheenjohtaja. Työryhmän tarkoitus on vaikuttaa valtiovallan päätöksentekoon muun muassa maakunnan kansanedustajien kautta.

– Eivät kuntien talouteen kohdistuvat lakimuutokset ole eduskunnassa mitään läpihuutojuttuja. Valtaosa maamme kansanedustajista istuu myös oman kuntansa valtuustossa, Pauli Vaittinen muistuttaa kipeistä päätöksistä.

Samoilla linjoilla on Rääkkylän kunnanjohtaja Yrjö Eronen.

– Se, että toteutuuko esimerkiksi Rääkkylän puolen miljoonan valtionosuuksien pudotus oikeasti, pitää tutkia. Olisihan se aika rankka pudotus.

Vaittisen mukaan Suomessa on selkeästi nähtävissä, että kansalaiset arvostavat kuntien tuottamia peruspalveluita. Kun valtio vähentää niiden rahoitusta, on kunnan otettava rahat oman tuloverotuksensa kautta.

– Tai leikattava rajusti palveluit, Vaittinen lisää epätodennäköisemmän vaihtoehdon.

Kuntien pitääkin nyt Vaittisen mukaan istua selvittämään taloutensa aito lähtötilanne.

Tulevan vuoden 2012 talousarviota joudutaan valmistelemaan syksyllä epävarmoissa tunnelmissa. Valtiovallan budjettiriihi nimittäin kokoontuu yli kuukautta normaalia myöhemmin eli vasta syyskuun puolivälissä.

Vastaa