Tapahtumien isät ja äidit mukaan juhlavuoteen

Taimen entisistä johtokunnan jäsenistä kahvittelemassa olivat Vesa Haarala (2.vas.), Mikko Toivola, Taisto Vinni, Pentti Kuokkanen, Antti Toivola, Marja Holopainen ja Erkki Hyttinen. Nykyistä johtokuntaa edustivat Jaakko Hirvonen, Sirpa Naumanen ja Jutta Kurki.

Erittäin vaihtelevassa maastossa erilaisia uria suksi ja suunnisti yli 40 hiihtäjää lapsista ikämiehiin. Nopeimmin harjoituksen vetäisi liperiläisistä Arto Niiranen. Samalle iltapäivälle oli kutsuttu viime vuosikymmenten puheenjohtajia ja johtokunnan jäseniä kahvittelemaan ja muistelemaan menneitä.

Seuran varapuheenjohtaja Sirpa Naumanen kertoi juhlavuoden tapahtumista, joista osa on aivan uutukaisia ja osa kunnioittaa vanhoja perinteikkäitä kilpailuja.

– Heinäkuussa Pärnävaaran ja Jyrin maastoihin saapuvat SM-pyöräsuunnistajat, Jaakko Hirvonen kertoi vuoden pääkilpailusta.

Yksi historiasta tähän vuoteen nostettu puristus on Riihilammen hölkkä. Tilaisuudessa kävi ilmi, että Taisto Vinni on ollut aikanaan tapahtuman isä ja hän saikin kutsun ampumaan tämän vuoden lähtölaukauksen.

– Siihen aikaan palkinnot kerättiin talkoovoimin, Taisto muisteli.

Hiihdon lihavat vuodet Taimessa olivat 1960-luvun loppupuolella ja 70-luvulla, jolloin Jukka Toivola oli Liperin joukkueessa voittamassa 1967 hiihdetyn maakuntaviestin nuorten sarjan Juuassa. Myöhemmin seuran lajeista on lähtenyt erikoistumaan hiihdon lisäksi myös pesäpallo.

Vinnin aikaan 70-luvulla heräteltiin lapsia hiihdon pariin kyläkilpailuja järjestämällä. Niihin osallistui 70-80 lasta ympäri Liperiä. Kylien seurat, kuten Papelonsaaren Oksa, Liperinsalon Kärki, Roukalahden Kivekkäät ja Leppälahden Uskallus, olivat puuhassa mukana.

Kevyempää sisältöä Taimi tarjoili 60-luvulla joulupukkipalvelun nimissä. Saataisiinko perinne heräteltyä juhlavuonna henkiin.

Maratonkoulu koko maassa uranuurtaja

Toivolan Mikko ja Antti muistelivat, miten Suvisouduilla pyrittiin tekemään taloudellista tulosta. Karelia-soutu saapui Liperiin vasta myöhemmin ja soudun kulta-aikaa vietettiin valtakunnallisestikin 90-luvun lopulla.

Painin takaisin liperiläisille toi edelleen lajissa pyörivä Vesa Haarala.

– 70-luvulla kuljetin porukkaa Joensuuhun, kunnes aloitimme Liperissä. Vuonna -89 saimme kuntosalille painimaton.

Taimi oli valtakunnallinen uranuurtaja myös maratonkoulujen saralla. 90-luvun puolenvälin jälkeen kouluidea levisi ympäri Suomen.

– Kalevan kierroksen aikaan maratonkoulun kävi vuosittain lähes 50 juoksijaa. Liperi-maraton oli Helsinki city-maratonin jälkeen Suomen toiseksi suurin 800 juoksijan määrällään, tilaisuudessa muisteltiin.

Samasta lajista Liperiin on tuonut useita SM-kultamitaleja maratoonari Yrjö Pesonen.

Kuvioihin tuli maraton-matkailu ympäri maailman. Myös penkkiurheilumatkailua porukka muisteli lämpimästi.

– Suomi-Ruotsi maaotteluissa käytiin linja-autolla ahkerasti. Kahdesti ihan Ruotsissa saakka. Se oli tärkeää yhteishengen luontia.

Yhteistuumin todettiin urheilun tekevän hyvää, sillä vanhin paikalla olleista puheenjohtajista oli yhdeksääkymmentä lähestyvä Erkki Hyttinen.
Jutta Kurki

Vastaa