Kelit lykkäävät motoristikauden alkua

Tuomo Karttunen ja Harrikka odottelevat kunnollisia ulkoilukelejä.

Liikenneopettaja Tuomo Karttunen työntää vanhan Harley-Davidsoninsa autotallista kuvattavaksi. Tien päälle hän ei ole sillä vielä viitsinyt lähteä kylmien säiden vuoksi.

Mutta ajokausi on jo aloitettu työn puolesta.

– Viime perjantaina olin kahdeksan tuntia pyörän päällä käsittelyharjoituksissa. Välillä satoi vettä ja välillä räntää, Karttunen pudistelee päätään.

Hän aloittaa ajokauden aina moottoripyörän tekniikan tarkastamisella. Mutta hammasharjan kanssa hän ei lähde menopeliään kuuraamaan.

– Minusta pyörät ovat ajamista eikä kiillottamista varten. Totta kai niitä pitää huoltaa ja pestä välillä, mutta joillekin se puunaaminen tuntuu olevan tärkeintä.

Tärkeimpiä talven jälkeisiä tarkastuskohteita ovat renkaiden ilmanpaineet.

– Ilmanpaineet vaikuttavat pyörän kulkuun hyvin ratkaisevasti.

Varovaisuutta, varautumista

Vuonna 1971 moottoripyöräilyn aloittanut ja 28 vuotta liikenneopettajana toiminut Karttunen opastaa, että liikenteeseen ei pidä lähteä kuin vasikka kevätlaitumelle. Pyöränhallintaa eli liikkeelle lähtemistä, pysähtymistä ja väistämistä pitää harjoitella tauon jälkeen.

– Itsekin ajattelen keväisin, että osaako sitä enää ajaakaan. Kun ei ole ajanut puoleen vuoteen, niin pitää lähteä rauhallisesti liikkeelle.

Routavauriot ja asvaltin päälle jäänyt hiekka ovat erittäin ikäviä kevätyllätyksiä. Autoilijatkin voivat olla talviterässä.

– Moottoripyöräilijän pitäisi olla koko ajan vähän vainoharhainen ja varautua mahdollisiin vaaranpaikkoihin. Esimerkiksi autoilijat eivät välttämättä osaa huomioida nopeasti tilanteisiin tulevia motoristeja talven jälkeen, Karttunen sanoo ja suosittelee värikästä ajopukua.

Tosin hän myöntää, ettei tee itsekään kuin opettaa.

– Kun se papukaijapuku ei oikein sovi Daavidsonin päälle.

Vastaa