Pakkaskausi nosti Aluelämmön energiatarvetta viidenneksellä

Osmo Venäläinen tarkastaa toiminnot myös laitteiston äärellä.

Nyt tammikuussa yritys osti lämpöä meijerialueella sijaitsevalta lämpölaitokselta 1 700 megawattia, kun tavallisesti keskimääräinen vastaavan ajan kulutus on parikymmentä prosenttia vähemmän, noin 1 400 megawattia.

– Viimeksi yhtä kulutusluvut ovat olleet vastaavalla tasolla seitsemän vuotta sitten tammikuussa 2003. Helmikuussakin tarvittiin vielä yli 1 500 megawattia, samoihin määriin yllettiin viimeksi helmikuussa 2006, Mutanen tutkii tilastoista.

Aluelämpö toimittaa kirkonkylässä lämmön kaikkiaan 36 kiinteistöön. Niistä valtaosa sijaitsee urheilukentän ja paloaseman välisellä alueella.

Lämpöverkoston kokonaispituus on 5,2 kilometriä. Etäisin siihen liitetty kiinteistö on Asunto Oy Suvisoutaja Hiekkalantiellä ja kylän toisella laidalla linja-autoaseman kiinteistö. Pienin yksittäinen rakennus on entinen maamiesseuran talo, joka nyt on yksityisasuntona.

Aluelämpö on tehnyt lämpötoimituksesta Osuuskunta ItäMaidon kanssa sopimuksen, joka on voimassa syyskuun loppuun vuonna 2023. Yhtiöllä on oma varalämpölaitos terveyskeskuksen yhteydessä. Se saadaan nopeasti käyttöön poikkeustilanteissa. Se tuotti lämpöä koko toissa kesän, kun meijerille rakennettiin uutta laitosta, sekä pari vuorokautta viime kesänä huoltokatkon aikana.

– Lämmitettävää tilaa on kokonaisuudessaan 195 000 kuutiometriä, josta kunnan suorassa omistuksessa on 80 000 kuutiometriä. Verkosto on niin pitkä, ettei sen laajentaminen Kirkkolahden itäpuolelle, jota selvitettiin viime vuonna, olisi mitenkään ollut taloudellisesti järkevää. Uusia liittyjiä toki otetaan mielellään vastaan, jos ne sijaitsevat nykyisen verkoston äärellä, toimitusjohtaja selvittää.

– Näin pitkässä verkossa ongelmana lämmön riittävyydessä ovat lähinnä latvakiinteistöt. Mutta vika ei välttämättä aina johdu verkostosta, vaan se voi piillä myös kiinteistöjen laitteistoissa, Mauri Mutanen muistuttaa:

– Jos rakennuksen laitteisto alkaa olla yli 20 vuotta vanhaa, sen uusiminen parantaa huomattavasti käyttötasoa ja -tehoa. Samoin se kostautuu laitteiston huoltokuluissa on säästetty.

Talvella palaturvetta, kesällä haketta

– Kylmänä kautena lämpölaitoksella poltetaan palaturvetta, leudompana aikana haketta, kertoo aluemyyntipäällikkö Jarmo Tirkkonen Vapolta.
Turve tulee pääosin Pohjois-Karjalan alueelta, hake viime kesänä lähinnä Venäjältä.

– Kelopuuhaketta, tämä nykyinen järjestelmä tukkeutuu, jos siihen syötetään tuoretta hakkuujätehaketta. Parasta olisi karsituista rangoista tehty hake, mutta sitä ei saa nykyisin mistään, lämpölaitoksen hoitaja Osmo Venäläinen sanoo.

Jarmo Tirkkonen laskee kovien pakkasjaksojen nostaneen lämmitystehon tarvetta normaalitalveen verrattuna 7-8 prosentilla.

Liperissä jouduttiin kylmimpään aikaan palaturpeen polton ohella hyödyntämään lämpölaitoksen alakerrassa olevia kahta öljyllä toimivaa lämpökattilaa.

Yksi mies valvoo toimintoja

Meijerin alueella sijaitsevaa lämpölaitosta kutsutaan Vapossa miehittämättömäksi, vaikka sitä valvoo ja huoltaa yksi mies, lämpölaitoksen hoitajan nimikkeellä Osmo Venäläinen.

– Olen paikan päällä päivittäin kahdeksan tuntia ja muun ajan useimmiten kotipäivyksessä. Jos silloin tapahtuu jotain poikkeavaa, siitä tulee heti hälytys tekstiviestinä kännykkääni, hän kertoo.

Jatkuvasti lämpölaitos ei sentään ole yksin Venäläisen vastuulla, vaan välillä päivystyksiä hoitaa toinen mies.

Valvomossa lämpökeskuksen toimintaa seurataan tietokoneen ruudulta, mutta laitteiden käyttäytymistä pitää käydä katsastamassa myös konehuoneen puolella.

Lämpölaitoksen töistä Osmo Venäläiselle on kertynyt runsaasti kokemusta, sillä hän aloitti alalla osuusmeijerin palkkalistoilla 1980. Kun Vapo osti lämpölaitoksen, hän oli alusta asti rakentamassa uutta lämpökeskusta toissa kesänä. Nyt tammikuussa palkanmaksajaksi tuli lämpötuotannon Vapolta ostanut Maint Partner, laitteet omistaa edelleen Vapo.

Vastaa